Ovdâsijđo

Tiervâpuáttim anarâškielâ Wikipedian!

Tot lii Wikipedia anarâškielâlâš versio, mii vuáđudui roovvâdmáánu 19. peeivi 2020.

Räähti uđđâ siijđo:


Oho 25 artikkâl

Typpi
Typpi

Typpi lii algâaamnâs, mon kiemiallâš merkkâ lii N (nitrogenium). Tyypi oornigloho lii 7 já tot tiättoo luándust typpimolekyylin (N2). Tyypi aatoomtiäddu lii IUPAC standard mieldi [14,00643;14,00728]. Typpi tiättoo maaŋgâin elimân tergâdis ovtâstuvâin, tego aminosuuvrâin. Áimukeerdist 78 % lii typpi.

Typpi lii uáli passiivlâš kaasu, ko typpimolekyylist typpiatomij kooskâst lii uáli korrâ kuulmâkiärdásâš kovalentlâš čoonâs. Ollâ liegâsvuođâst tot puáhtá rähtiđ vetyin ammoniak (NH3) já happijn typpimonoksid (NO) já typpidioksid (NO2). Ammoniak kiävttoo typpisuvle, typpisuuvrâ já pávkkánâsamnâsij vaalmâštmist sehe čuáskudemamnâsin. Tot lii uáli mirhâlâš sehe kaasun ete čäcilaagân. Ammoniakkaasu iärdud vuáimálávt liške sehe čoolmijd já vuoiŋâmkiäinuid. Ááimu vuoiŋâm, jis ton typpinalliisvuotâ lii paijeel 5 000 ppm, puáhtá tovâttiđ jotelis jäämmim kuággum já kiäppái puttânem tiet. Ammoniaklaggâ toovât vuáimáás purâlum sehe kolmum, já stirccomeh čolmijd pyehtih tovâttiđ čalmettemesvuođâ. Ammoniak puáhtá rähtiđ pävkitteijee siähus happijn. Tyypi oksideh šaddeh pyelimist ovdâmerkkân energiapyevtitmist já jotoluvvâst. Typpidioksid iärdud vuoiŋâmluodâid, já tot lii merhâšittee ááimunuáskádâs eromâšávt kaavpugijn. Typpidioksid mereh láá kiäppánâm avdoi katalysaattorij tiet.

Tiettih-uv tun, ete...

Kalender: kesimáánu

Sämilippu Säämi liputtempeeivih

Šoddâmeh

Jämimeh


Peeivi kove

Luokah

Uuraallij kielâi Wikipediah


Kielâ