Viäpsáh
Viäpsáh (Vespidae) láá segisaaleemlij vyelilaahkon (Apocrita) kullee čuággoohiäimu. Hiäimun kuleh sosiaalliih ohtsâškoddeviäpsáh, moi vyelihiäimuh láá Vepsinae já Polistinae, sehe maaŋgah ohtuunisorroo ađai erakkovepsisjuávhuh. Vepsisšlaajah láá paijeel 4 000, mut hiäimu raijiimist láá kuittâg sierâlágán uáinuh.[1]
| Viäpsáh Vespidae (Latreille, 1802) |
|
|---|---|
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Lođâsjuálgásiih Arthropoda |
| Luokka | Tivreh Insecta |
| Lahko | Čuággooh Hymenoptera |
| Vyelilahko | Segisaaleemliih Apocrita |
| Pajehiäimu | Viäpsálágáneh čuággooh Vespoidea |
| Hiäimu | Viäpsáh Vespidae |
Viäpsáh láá mirkkâčuággooh (Aculeata), main láá mirkkâsäägih, mut nubenáál ko mietâmiäđušijneh, toh iä táválávt jäämi ko čyeggejeh ulmuu. Motomin mirkkâsäggi sáttá kuittâg pääcciđ ulmuu liiškán kiddâ já talle veepsis jáámá.[1]
Ohtsâškodde já kuáti mute
Ohtsâškoddeviäpsáh rähtih kuáđis eennâm siisâ tâi muorâuáksán.Viäpsá suovsah poreh eres tiivrijd já pargeeviäpsáh kirdeh-uv ohtânmaanoost ucâmin saallâs, mon toh koddeh vievsâs uálujijdiskuin já tuálvuh suovsáid. Rävis viäpsáh herskusteleh kukái mieđáin. Ohtsâškoddeest tálvástâl tuše kunâgâtâr já tondiet viäpsáh iä nuurâ mieđâ kuátán täälvi várás, tegu mietâmiäđušijneh.[1]
Ko kunâgâtâr lii kavnâm vuovâs saje kuáđis várás, tot skappuuškuát huksimamnâsijd. Ko viäpsást iä lah kässiráávsáh, te tot ij pyevti huksiđ kässikennoid, tegu mietâmiäđušijn, mut ferttee kevttiđ pááppár. Pááppár tot finnee siämmáánáálá ko olmooš-uv selluloosa. Tot kiškood muorâamnâsäiđistuálpuin já eres-uv muorâin, jeđe suáská tom timesin, mon ohtâvuođâst toos siähán vala jieijâs čulgâ čonâsamnâsin. Nuuvt tast šadda selluloosa, mast tot vistig huksee arvesyeje sullâsii káátu. Tot hiäŋgáá ovdâmerkkân muorâuávsist, mon vuálá kunâgâtâr huksiiškuát kennoid. Ko kenoh láá valmâšeh, te talle tot monniiškuát toid. Monnim maŋa moonijn šaddeh suovsah, maid kunâgâtâr piämmá eres tivrijguin. Vuossâmuin suovsâin šaddeh pargeeviäpsáh, moh talle viijđedškyeteh kuáđi. Olesstuárusii viäpsákuáđist pyehtih leđe joba 20 000 viäpsád. Ko jyehi vepsissuovsâ šoddâm váátá ennuv salâstiivrijd, moh láá távjá pilletiivreh, te viäpsái koddem kiđđuv ij lah ollágin jiärmálâš äšši.[1]
Loppâkeesi viäpsáh šoddâdškyeteh orásijd já kunâgâttârijd tađe várás huksejum kennoin, moh láá čuuvtij stuárráábeh, ko pargeeviäpsái kenoh. Ko taah šaddeh rävisin já vyelgih hejâkirdemân, te álgá ohtsâškodde kuuloold pieđgâniđ, ko pargeeviäpsáin iä lah innig suovsah piemmâmnáál. Talle toh usâškyeteh olssis njaalgâ purrâmâš já sättih hiäđuštiđ ulmuid ovdâmerkkân siäivumáin olgon purâdeijee ulmuu taldrikân tâi säppilaasâ roobdân njuálluđ njaalgâ siskáldâs. Pargeeviäpsáh já meiddei oráseh jäämmih, ko puátih vuossâmuuh puolâšeh. Heđâlmittum niŋálâsah ađai kunâgâttâreh oppeet ucâluveh vuovâs sajan tálvástâllâđ.[1]
Vyelihiäimuh mute
Suomâst tiättojeijee vepsisšlaajah mute
Suomâst tiättojeijee vepsisšlaajah láá:[1]
- Miestâveepsis (Dolichovespula medis)
- Taažâveepsis (Dolichovespula norvegica)
- Resthâšveepsis (Dolichovespula saxonica)
- Hiärhulâš (Vespa crabro)
- Parasiitveepsis (Vespula austriaca)
- Mecciveepsis (Vespula sylvestris)
- Saksaveepsis (Vespula germanica)
- Ruopsisveepsis (Vespula rufa)
- Sieivâveepsis (Vespula vulgaris)
Keejâ meid mute
Fáádást eres soojijn mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Viäpsáh.
