Anarâškielâ
Anarâškielâ lii sämikielâ, mii kielâlávt lohhoo nuorttâkielâi nannaamjuávkun. Ton aldemus suhâkielâ lii nuorttâlâškielâ. Anarâškielâst láá suulân 450 sárnod.[1]
Anarâškielâ | |
---|---|
7. Anarâškielâ |
|
Nommâ | |
Jieijâs kielân | anarâškielâ |
Tiäđuh | |
Kuávlu | Suomâ |
Virgálâš kielâ | Aanaar |
Sárnoi meeri | 450 |
Saje | ij 100 stuárrámuu juávhust |
Pustaveh | läättinkielâliih |
Kielâhuolâttâs | Kielâkäldee |
Kielâtieđâlâš luokkajyehim | |
Kielâkodde | uuraallâš kielah |
Kielâjuávkku | sämikielah |
Kielâkoodih | |
ISO 639-2 | smn |
ISO 639-3 | smn |
Glottolog | inar1241 |
Kuávlu
muteAnarâškielâ lii áinoo sämikielâ, mii sárnoo tuše Suomâst. Ulmuuh sárnuh tom ärbivuáválávt Aanaarjäävri pirrâsijn[2], já ei. täin soojijn: Njellim, Avveel, Menišjävri, Riemâšjuuhâ, Movshâš, Aanaar markkân, Kaamâs, Ákšujävri, Čovčjävri, Ijjävri, Čevetjävri já Päärtih.
Kuávlukielah
muteAnarâškielâ kuávlukielâid puáhtá jyehiđ kyevti juávkun: taavaapele kuávlukieláid (Pärttih, Čovčjävri jna.) já máddáápele kuávlukieláid (Njellim). Tuođâlávt sárnumkielâst láá stuorrâ iäruh meid ovtâskâs sárnoi kooskâst; iäruh láá sehe suujâtmist (kukkoduvvâin já vookaalnubástusâin) já sánáduvvâst.
Anarâškielâ pustaveh
muteAnarâškielâst láá 31 pustavid.[3] Tain 9 láá vokaleh já 22 láá konsonanteh:
A a | Á á | Ä ä | Â â | B b | C c | Č č | D d |
Đ đ | E e | F f | G g | H h | I i | J j | K k |
L l | M m | N n | Ŋ ŋ | O o | P p | R r | S s |
Š š | T t | U u | V v | Y y | Z z | Ž ž |
Kielâoppâ
mute- Anarâškielâst láá oovce sajehäämmid.
- Veerbâin láá oovtâloho, kyevtiloho já maaŋgâloho.
- Anarâškielâst ij lah uásiobjekt.
Persovnpronomineh
muteAnarâškielâst persovnpronominijn láá kulmâ lovo: oovtâloho, kyevtiloho já maaŋgâloho.
nominativ | oovtâloho | kyevtiloho | maaŋgâloho |
---|---|---|---|
1. persovn | mun | muoi | mij |
2. persovn | tun | tuoi | tij |
3. persovn | sun | suoi | sij |
genetiv | oovtâloho | kyevtiloho | maaŋgâloho |
---|---|---|---|
1. persovn | muu | munnuu | mii |
2. persovn | tuu | tunnuu | tii |
3. persovn | suu | sunnuu | sii |
Veerbah
muteKieldimverbâ
muteIndikativ, konditional já potential
oovtâloho | kyevtiloho | maaŋgâloho | |
---|---|---|---|
1. persovn | jie'm | iän | ep |
2. persovn | jie'h | eppee | eppeđ |
3. persovn | ij | iä'vá | iä |
oovtâloho | kyevtiloho | maaŋgâloho | |
---|---|---|---|
1. persovn | iällum | iäl'loon | iällup |
2. persovn | ele | ellee | elleđ |
3. persovn | iä'lus | iällus | iällus |
Koŋruens
muteVeerbâi koŋruens
muteAnarâškielâ veerbâin láá 3 persovn (1. persovn, 2. persovn já 3. persovn) já 3 lovo (oovtâloho, kyevtiloho já maaŋgâloho)[4]. Ovdâmerkkân:
jurdeđ | oovtâloho | kyevtiloho | maaŋgâloho |
---|---|---|---|
1. persovn | ju'rdám | jurdeen | jurdep |
2. persovn | ju'rdáh | jurdevettee | jurdevetteđ |
3. persovn | jurdá | jurdev | jurdeh |
Meiddei pronominijn láá 3 loho, mut nomineh pyehtih leđe tuše oovtâlovvoost já maaŋgâlovvoost:
- Sun vuál'gá onne. / A'lmai vuál'gá onne.
- Suoi vyel'giv onne. / Almaah vyel'giv onne.
- Sij vyel'gih onne. / Almaah vyel'gih onne.
Anarâškielâst finiitliih veerbah koŋruisteh subjekt mield jo-uv ollásávt tâi uásild:
leđe | ollásávt | uásild |
---|---|---|
ol. 1. pers. | lam | lii |
ol. 2. pers. | lah | lii |
ol. 3. pers. | lii | lii |
kl. 1. pers. | láán | láá |
kl. 2. pers. | leppee | láá |
kl. 3. pers. | lává | láá |
ml. 1. pers. | lep | láá |
ml. 2. pers. | leppeđ | láá |
ml. 3. pers. | láá | láá |
- Jis subjekt lii olmooš (noomin tâi pronomin), te verbâ koŋruist ollásávt. Om.: Meecist lává uábbi já viljâ.
- Jis subjekt lii tiŋgâ, te verbâ koŋruist uásild. Om.: Meecist láá kyehti keeđgi.
- Jis subjekt lii ellee, te verbâ puáhtá koŋruistiđ sehe ollásávt já uásild. Om.: Meecist láá/lává peenuv já kissá.
Omâstemcelkkuin verbâ puáhtá koŋruistiđ uásild meiddei jis subjekt lii olmooš:
- Must lává/láá kyehti viiljâ.
- Táálust lává/láá kyehti ulmuu.
Mut jis omâstemcelkkuu maŋa lii relativceelhâ, te táválávt verbâ koŋruist ollásávt:
- Must lává kyehti viiljâ, kiäh lává pargoost Anarist.
Jis subjekt lii pronomin, te táválávt verbâ koŋruist ollásávt. Ida Toivos mield verbâ puáhtá koŋruistiđ uásild tuše omâstemcelkkuin, moi subjekt lii pronomin:
- Tun jieh lah ohtuu, tust lam/lii mun.
- Ovdil Piäkká lâi ohtuu, mut tääl sust leppeđ/láá tij.
Ko subjekt lii lohosäniciälhástâh, te koŋruens lii čuávuvávt:
- 1 + ol. nom. + ol. 3. pers. Om.: Ohtâ puásui/almai lii meecist.
- 2 + ol. gen. + kl./ml. 3. pers. Om.: Kyehti poccuu lává/láá meecist. / Kyehti almaa lává meecist.
- 3-6 + ol. gen. + ml. 3. pers. Om.: Ohtâ puásui/almai lii meecist. Kulmâ/nelji/vittâ/kuttâ poccuu/almaa láá meecist.
- 7-... + part. + ml. 3. pers. Om.: Čiččâm/käävci/... poccud/almajid láá meecist.
Ko subjekt lii substantivciälhástâh, mon vuossâmuš sääni lii "maŋgâ", "kalle" tâi "muáddi", te koŋruens lii čuávuvávt:
- Maŋgâ almaa čokkájii tobbeen.
Liiŋkah
mute- Anarâškielâ aabiskirje neetist
- Luther, Martin. (jurg. Lauri Itkonen) Suoma Evangeliumlaš-Lutheralii Kirho Katkismus: pyerrin keččum Suoma servikudii koalmad ohtsii čoakkimist ive 1893 Suomâ aalmuglâškirjerááju siijđoin
- Borg, E. W. Anar sämi kiela aapis kirje ja doktor Martti Lutherus ucca katkismus Suomâ aalmuglâškirjerááju siijđoin
- Glottolog - Spoken L1 Language: Inari Saami
- Mervi Skopets Inarinsaamen kieltä käsitteleviä tutkimuksia ja tutkijoita
Kirjálâšvuotâ
muteČalluuh
mute- Bye, Patrik & Sagulin, Elin & Toivonen, Ida 2009: Phonetic duration, phonological quantity and prosodic structure in Inari Saami. Phonetica 66(4): 199–121.
- Nelson, Diane & Toivonen, Ida 2003: Counting and the grammar: Case and Numerals in Inari Sami. In Nelson & Foulkes (2000) Leeds Working Papers in Linguistics & Phonetics 8. In Nelson & Manninen (eds) Generative Approaches to Finnic and Saami Linguistics, CSLI.
- Toivonen, Ida 2007: Verbal agreement in Inari Saami. In: Ida Toivonen and Diane Nelson, eds., Saami Linguistics, CILT 288, 227–258. John Benjamins.
- Toivonen, Ida 2007: Microvariation in Inari Saami. In: Jussi Ylikoski and Ante Aikio, eds., Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahti miessemánu 21. beaivve 2007. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 253. Helsinki. 363–374.
- Toivonen, Ida 2002: The relationship between agreement and grammatical functions in Inari Sami and Finnish.
- Toivonen, Ida 1999: Phonetic salience and language change: Verb paradigms in Inari Sami. Proceedings of the 17th Scandinavian Conference in Linguistics
- Nelson, Diane 2003: Case and adverbials in Inari Sami and Finnish. In Peter Svenonius (ed) Proceedings of the 19th Scandinavian Conference of Linguistics. Nordlyd 4.
Kielâoopah já kirjeh
mute- Bartens, Raija 1972: Inarinlapin, merilapin ja luulajanlapin kaasussyntaksi.
- Itkonen, Erkki 1939: Der ostlappische Vokalismus vom qualitativen Standpunkt aus mit besonderer Berücksichtigung des Inari- und Skoltlappischen. Äänneoppi.
- Lönnrot, Elias 1856: Ueber den Enare-lappischen Dialekt. Acta Societatis scentiarum Fennicæ Tomus IV s. 122-281
- Olthuis, Marja-Liisa 2000: Kielâoppâ. [Inari]: Sämitigge.
- Østmo, Kari 1988: Sämikielâ vieres kiellân vuáðuškoovlâst. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Sänikirjeh
mute- Itkonen, Erkki 1986–1991: Inarilappisches Wörterbuch. Unter Mitarbeitung von Raija Bartens, Lea Laitinen. Lexica societatis fenno-ugricae: 20. Suomalais-ugrilainen seura. Helsinki. ISBN 951-9019-94-4.
- Olthuis, Marja-Liisa et al 2015–2022: Nettidigisäänih Anarâškiela-suomakielâ-anarâškielâ sänikirje. Tromsø, UiT. URL: saanih.oahpa.no
- Sammallahti, Pekka & Morottaja, Matti 1983: Säämi-suoma-säämi skovlasänikirje = Inarinsaame-suomi-inarinsaame koulusanakirja. Ráidu ; 1. Helsset.
- Sammallahti, Pekka & Morottaja, Matti 1993 Säämi-suoma sänikirje. Inarinsaamelais-suomalainen sanakirja. Girjegiisá. Ykkösoffset Oy, Vaasa. ISBN 951-8939-27-6.
- Sammallahti, Pekka 2007: Inarinsaamen käänteissanakirja -- Inari Saami Reverse Dictionary. Oulu, Giellagas
- Trosterud, Trond et al 2015–2022: Nettidigisäänih Anarâškiela-orjâlâškielâ-anarâškielâ sänikirje. Tromsø, UiT. URL: saanih.oahpa.no
Teevstah
mute- Itkonen, Erkki 1992: Inarinsaamelaisia kielennäytteitä - Aanaarkiela čȧjttuzeh. (Mémoires de la Société Finno-ougrienne, 213.) Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura.
Iäláskittem
mute- Olthuis, Marja-Liisa & Kivelä, Suvi & Skutnabb-Kangas, Tove 2013: Revitalising Indigenous Languages. How to Recreate a Lost Generation. Bristol: Multilingual Matters.
- Pasanen, Annika 2015: Kuávsui já peeivičuovâ. 'Sarastus ja päivänvalo': Inarinsaamen kielen revitalisaatio. Náguskirje. Helsig ollâopâttâh. (čuákánkiäsu)
Käldeeh
muteWikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Anarâškielâ. |
- ↑ Inarinsaame – kotimaisin kielemme (suomâkielân)
- ↑ Säämi Kielâkäldee. Sämikielâi pirrâ
- ↑ Morottaja, Matti (2018) Anarâškielâ ravvuuh – inarinsaamen kieliopas Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja: 56. Näköisjulkaisu painetusta teoksesta (2007). Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš: Helsig. ISBN 978-952-5446-26-5. s. 11
- ↑ Verbal agreement in Inari Saami Čujottum 22.11.2020 (eŋgâlâskielân)