Ranska täsiväldi
République française (ranskakielân)
lippu
lippu
vaakun
vaakun
Ranska sajadâh Euroopâst
Ranska sajadâh Euroopâst
Staatâhäämi täsiväldi
President Emmanuel Macron
Uáiviminister Jean Castex
Uáivikaavpug Pariisi
Eres kaavpugeh Marseille, Lyon, Toulouse, Lille, Nizza
Ässeeloho (2021) 67 406 000 (árvu)[1]
Virgáliih kielah ranskakielâ
Vaaluut euro (EUR)
Äigi UTC+1
– kesiäigi UTC+2
Uánádâs FR
– fiävruin F
– kirdemmašinijn F
Sundenummeer +33
Internet TLD .fr
Aalmuglaavlâ La Marseillaise

Ranska lii staatâ Euroopâst. Ton uáivikaavpug lii Pariisi. Ranska lii uáli pivnohis mađhâšemeennâm.

EennâmtiätuMute

Ko Ranska lii stuorrâ väldikodde, te spiekâsteh eennâm jieškote-uv oosij luándutileh čuuvtij nubijnis. Ranska uulât Atlant väldimeerâst Koskâmeerân. Veikkâ paijeel peeli Ranska vijđoduvâst lii vuáládâh, kávnojeh väldikode kuávlust meiddei ollâ váráduvah tegu AalpahPyreneeh. Ranska nuorttârääjist álgá Euroop stuárráámus várádâh Aalpah já eennâm máddáápiäláá rääjist paijaan hormišis Pyrenij várádâh.

JuuvahMute

Ollâ várádâhkuávluin kulgijdeh Ranska stuorrâ juuvah, main maaŋgah láá ovtâstum kanavaiguin. Ranska čoođâ Atlantist Koskâmeerân piäsá časijmield maaŋgâi čäcikiäinui mield.

Ranska taveuásist Eŋland kanalân kolgee Seine kolgá Pariisi čoođâ.

Haaldâtlâš juáhuMute

Ranska kuávluh já departementehMute


Nannaam-Ranska já Korsika
Kuávlu Uáivikaavpug Departementeh
  Auvergne-Rhône-Alpes Lyon Ain, Allier, Ardèche, Cantal, Drôme, Haute-Loire, Haute-Savoie, Isère, Loire, Puy-de-Dôme, Rhône, Savoie
  Bretagne Rennes Côtes-d'Armor, Finistère, Ille-et-Vilaine, Morbihan
  Burgundi-Franche-Comté Dijon Côte-d'Or, Doubs, Haute-Saône, Jura, Nièvre, Saône-et-Loire, Territoire de Belfort, Yonne
  Centre-Val de Loire Orléans Cher, Eure-et-Loir, Indre, Indre-et-Loire, Loiret, Loir-et-Cher
Grand Est Strasbourg Ardennes, Aube, Bas-Rhin, Haute-Marne, Haut-Rhin, Marne, Meurthe-et-Moselle, Meuse, Moselle, Vosges
Hauts-de-France Lille Aisne, Nord, Oise, Pas-de-Calais, Somme
  Île-de-France Pariisi Essonne, Hauts-de-Seine, Pariisi, Seine-et-Marne, Seine-Saint-Denis, Val-de-Marne, Val-d'Oise, Yvelines
  Korsika Ajaccio Corse-du-Sud, Haute-Corse
  Normandia Caen, Rouen Calvados, Eure, Manche, Orne, Seine-Maritime
  Oksitania Toulouse Ariège, Aveyron, Aude, Gard, Gers, Haute-Garonne, Hautes-Pyrénées, Hérault, Lot,Lozère, Pyrénées-Orientales, Tarn, Tarn-et-Garonne
  Pays de la Loire Nantes Loire-Atlantique, Maine-et-Loire, Mayenne, Sarthe, Vendée
  Provence-Aalpah-Riviera Marseille Alpes-de-Haute-Provence, Alpes-Maritimes, Bouches-du-Rhône, Hautes-Alpes, Var, Vaucluse
  Uđđâ-Akvitania Bordeaux Charente, Charente-Maritime, Corrèze, Creuse, Deux-Sèvres, Dordogne, Haute-Vienne, Gironde, Landes, Lot-et-Garonne, Pyrénées-Atlantiques, Vienne

Ranska tovnbeln meerâ kuávluhMute

Raanskan kuleh 18 kuávlu já 101 departement lasseen tovnbeln meerâ kuávluh.

Nommâ Vuáđulavâlâš status Uáivikaavpug
  Clippertonsuálui Staatâ priivaatomâdâh njuolgist Ranska tovnbeln meerâ aašij ministeriö haaldâšmist (ive 2007 rääjist[2]). Asâmettum
  Ranska Polynesia Nomâtteh tovnbeln meerâ enâmin (pays d'outre-mer teikkâ POM), status lii siämmáš ko tovnbeln meerâ siärváduvvâst. Papeete
  Ranska máddáápiälááš já antarktisâš kuávluh Tovnbeln meerâ territorio (territoire d'outre-mer teikkâ TOM) Port-aux-Français
  Uđđâ-Kaledonia Eromâšsiärvádâh Nouméa
  Saint-Barthélemy Tovnbeln meerâ siärvádâh (collectivité d'outre-mer teikkâ COM) Gustavia
  Saint-Martin Tovnbeln meerâ siärvádâh (collectivité d'outre-mer teikkâ COM) Marigot
  Saint-Pierre já Miquelon Tovnbeln meerâ siärvádâh (collectivité d'outre-mer teikkâ COM) Saint-Pierre
  Wallis já Futuna Tovnbeln meerâ siärvádâh (collectivité d'outre-mer teikkâ COM) Mata-Utu

RáhtulâšvuotâMute

Ranskaast lii ennuv tááláá-áigásâš já ollâtásásâš ráhtulâšvuotâ. Pegâlmâsah ranskaliih automeerhah láá Peugeot, RenaultCitroën.

EennâmtuáluMute

Ranska lii Euroop merhâšitteemus eennâmtuálueennâm. Tot lii Italia lasseen maailm stuárráámus viinipyevtitteijee.

KäldeehMute

  1. Demography - Population at the beginning of the month - France (including Mayotte since 2014) Čujottum 3.5.2021 (eŋgâlâskielân)
  2. Clipperton Island Britannica. Čujottum 15.11.2021. (eŋgâlâskielân)


Euroop staatah

AlbaniaAndorraArmeniaAzerbaidžanBelgiaBosnia-HercegovinaBulgariaEestieennâmEspanjaGeorgiaIrlandIslandItaliaKazakstanKosovoKroatiaKreikkaKyprosLatviaLiechtensteinLiettuaLuxemburgMaltaMoldovaMonacoMontenegroNuorttâriijkâOvtâstum kunâgâskoddePortugalPuolaRanskaRomaniaRuotâRuoššâSaksaSan MarinoSerbiaSlovakiaSloveniaSuomâSveicciTaažâTanskaTave-MakedoniaTšekkiTurkkiUkrainaUŋgarVatikaanriijkâVielgis-RuoššâVuáládâhenâmeh


Euroop union

BelgiaBulgariaEestieennâmEspanjaIrlandItaliaKroatiaKreikkaKyprosLatviaLiettuaLuxemburgMaltaNuorttâriijkâPortugalPuolaRanskaRomaniaRuotâSaksaSlovakiaSloveniaSuomâTanskaTšekkiUŋgarVuáládâhenâmeh


Tave-Atlant Piäluštemlitto (NATO)

AlbaniaBelgiaBulgariaEestieennâmEspanjaIslandItaliaKanadaKroatiaKreikkaLatviaLiettuaLuxemburgMontenegroOvtâstum kunâgâskoddeOvtâstum staatahPortugalPuolaRanskaRomaniaSaksaSlovakiaSloveniaTaažâTanskaTave-MakedoniaTšekkiTurkkiUŋgarVuáládâhenâmeh