Puola
Puola täsiväldi (puolakielân Rzeczpospolita Polska) ađai Puola lii staatâ Euroopist. Ton uáivikaavpug lii Varsova.
| Puola täsiväldi Rzeczpospolita Polska (puolakielân) |
|
|---|---|
 lippu |
 vaakun |
 |
|
| Staatâhäämi | täsiväldi |
| President | Andrzej Duda |
| Uáiviminister | Donald Tusk |
| Uáivikaavpug | Varsova |
| Eres kaavpugeh |
Krakova Wrocław Łódź Poznań Gdańsk Szczecin |
| Vijđodâh | 312 685[1] km² |
| – sisčääci |
2,7 % |
| Ässeeloho (2020) | 38 268 000 |
| – ässeesaahâdvuotâ | 123 ässed/km² |
| Virgáliih kielah | puolakielâ |
| Vaaluut | złoty (PLN) |
| Äigi | UTC+1 |
| – kesiäigi | UTC+2 |
| Uánádâs | PL |
| – fiävruin | PL |
| – kirdemmašinijn | SP |
| Jotolâh | uálgispiälásâš |
| Sundenummeer | +48 |
| Internet TLD | .pl |
| Motto | ij lah |
| Aalmuglâšlaavlâ | Mazurek Dąbrowskiego |
|
|
|
| Oovdiš staatâ(h) |
.svg){kind=small} Puola aalmugtäsiväldi |
Eennâmtiätu
mutePuola vijđodâh lii 312 685 km², mast 8 430 km² lii čääci.[1] Vijđoduv mield Puola lii maailm 71. stuárráámus[1] já Euroop 9. stuárráámus staatâ.
Sajadâh já rääjih
mutePuola lii staatâ Koskâ-Euroopist. Ton ránnjástaatah láá tavveen Ruoššâ (Kaliningrad Oblast), tavenuorttân Liettua, nuorttân Vielgis-Ruoššâ, maadânuorttân Ukraina, mäddin Slovakia, maadâviestârist Tšekki já viestârist Saksa.[1] Puolast staatârääjih láá ohtsis 2 865 km.[1] Kuhemus rääji lii rääji Tšekkijn, mii lii 699 km. Uánihumos rääji vist lii 100 km rääji Liettuain. Puola rájášuvá tavveen Nuorttâmeerân. Merâriddo lii ohtsis 440 km.[1]
| Ránnjástaatâ | Rääji kukkodâh | Kárttá |
|---|---|---|
| Ruoššâ (Kaliningrad Oblast) | 209 km | 
|
| Liettua | 100 km | |
| Vielgis-Ruoššâ | 375 km | |
| Ukraina | 498 km | |
| Slovakia | 517 km | |
| Tšekki | 699 km | |
| Saksa | 467 km |
Jäävrih já juuvah
mute
Puola kuhemuuh juuvah láá Wisła, Oder, Warta já Bug.
Śniardwy lii Puola stuárráámus jävri vijđoduv mield. Ton vijđodâh lii 113,8 km². Kieŋâlumos jävri lii Hańcza (108,5 m).
Morfologia
mute
Puola alemus saje lii Rysy čokke (2 499 m). Tot lii eennâm maadâuásist Puola já Slovakia rääjist. Väärist láá kulmâ čohe, main koskâ- já maadânuorttâčoheh láá Slovakiast já taveviestârčokke lii Puolast. Taat taveviestârčokke lii Puola alemus saje.
Staatâ vyeligumos saje lii tääl Marzęcino-nommâsii siijdâst (-2,2 m).[2] Ive 2022 räi tot lâi Raczki Elbląskie aldasijn (-1,8 m).[2]
Haldâttâh já politiik
mutePuola staatâhäämi lii semipresidentlâš täsiväldi. Puola staatâhovdâ lii president. Tááláš president lii Andrzej Duda.
Kuávlulâš jyehim
mute
- Válduartikkâl: Puola voivodkodeh
Uđđâivemáánu 1. peeivi 1999 Puola juohhui kuulmâ táásán: alemuu tääsi voivodkuudijd (puolakielân województwo), haldâttâhpirrâduvváid (powiat) já kieldáid (gmina).[3] Talle Puolast lijjii 16 voivodkodded, 308 haldâttâhpirrâdâhhâd, 65 kaavpugid, main lâi haldâttâhpirrâduv status, já 2 489 kieldâd.[3]
Kuávlulâš jyehim lii muttum maŋgii ive 1999 maŋa. Veikkâ uđđâivemáánu 1. peeivi 2024 rääjist Puolast láá lamaš vala-uv 16 voivodkodded, tast láá tääl 314 haldâttâhpirrâdâhhâd, 66 kaavpugid, main lii haldâttâhpirrâduv status, já 2 477 kieldâd.[3]
Viehâdâh
muteKaavpugeh
mute- Válduartikkâl: Listo Puola kaavpugijn
Puola stuárráámus kaavpug lii Varsova, mii lii meiddei staatâ uáivikaavpug. Eres stuorrâ kaavpugeh láá Krakova, Wrocław, Łódź, Poznań, Gdańsk já Szczecin.
Fáádást eres soojijn
mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Puola.
Käldeeh
mute- ↑ a â b c č d Poland The World Factbook. Čujottum 13.1.2025. (eŋgâlâskielân)
- ↑ a â Nowy najniższy punkt Polski oficjalnie potwierdzony Geoforum.pl. 5.10.2022. Čujottum 13.1.2025. (puolakielân)
- ↑ a â b Administrative division of Poland Puola statistiikkuávdáš. Čujottum 14.1.2025. (eŋgâlâskielân)