Latvia
Latvia lii staatâ Euroopist. Ton uáivikaavpug lii Riika.
| Latvia täsiväldi Latvijas Republika (latviakielân) |
|
|---|---|
 lippu |
 vaakun |
 Latvia sajadâh Euroopist |
|
| Staatâhäämi | täsiväldi |
| President | Edgars Rinkēvičs |
| Uáiviminister | Krišjānis Kariņš |
| Uáivikaavpug | Riika |
| Eres kaavpugeh | Daugavpils, Liepāja |
| Virgáliih kielah | latviakielâ |
| Vaaluut | euro (EUR) |
| Äigi | UTC+2 |
| – kesiäigi | UTC+3 |
| Uánádâs | LV |
| – fiävruin | LV |
| – kirdemmašinijn | YL |
| Sundenummeer | +371 |
| Internet TLD | .lv |
| Motto | "Tēvzemei un Brīvībai" |
| Aalmuglâšlaavlâ | Dievs, svētī Latviju! |
|
|
|
Eennâmtiätu
muteMorfologia
muteLatvia alemus saje lii Gaiziņkalns, mii paijaan 311,6 meetter alodâhân.[1] Tot lii Baltia enâmij nubben alemus saje Eestienâmist leijee Suur Munamägi maŋa.[1]
Ekonomia
muteEnergia
muteEestieennâm, Latvia já Liettua uáiviministereh vuáláčallii porgemáánust 2023 ohtâsii almosciälkkámuš, mast almottui áigumušâin luovâniđ Ruošâ haldâšem Brell-šleđgâviärmáduvâst sehe servâmist viestâreurooplii vuáhádâhân majemustáá kuovâmáánust 2025. Almosciälkkámušâst Ruošâ haldâšem viärmádâhân kuullâm onnui uhken Baltia enâmij energiatorvolâšvuotân. Miärádâs nannaam-Euroop vuáhádâhân servâmist tohhui ive 2018, ko haahâ finnij EU-ruttâdem. Baltian enâmeh servih šleđgâviärmádâhân Puola peht. Baltia enâmeh lijjii Sovjetlito haaldust nube maailmsuáđist ive 1991 räi, já toh ärbejii šleđgâvuáháduv tien ääigist.[2][3]
Kulttuur
muteAalmuglâšsymboleh
muteLatvia aalmuglâšlodde lii pešnirihhááš.[4]
Fáádást eres soojijn
mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Latvia.
Käldeeh
mute- ↑ 1,0 1,1 Gaizinkalns www.celotajs.lv. Čujottum 2.4.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Baltia enâmeh luovâneh ohtâsii šleđgâviärmáduvâst Ruoššáin anarasaavis.fi. 1.8.2024. Čujottum 1.8.2024.
- ↑ Baltian maat irtautuvat yhteisestä sähköverkosta Venäjän kanssa Helsingin Sanomat. 16.7.2024. Čujottum 1.8.2024. (suomâkielân)
- ↑ Symbols [Latvia.eu]. 13.1.2015. Čujottum 27.8.2022. (eŋgâlâskielân)