Hans Christian Andersen -palhâšume
Hans Christian Andersen -palhâšume lii aalmugijkoskâsâš párnáikirjálâšvuotâpalhâšume, mon IBBY (International Board on Books for Young People) juáhá jyehi nube ive. Vuosmuu tove tot juohhui ive 1956. Palhâšume mieđettuvvoo kirječällei, kiän puovtâdâs lii merhâšitteht vaiguttâm párnáikirjálâšvuotân. Ton lasseen Hans Christian Andersen -palhâšume keigejuvvoo oovtâ kovvejeijei.[1]
Hans Christian Andersen -palhâšume lii enâmustáá áárvustonnum párnáikirjálâšvuotâpalhâšume maailmist. Taat tubdâstem nomâttuvvoo meid "párnáikirjálâšvuođâ Nobelin". Hans Christian Andersen -palhâšume finnim iähtun lii tot, et kirječällee puovtâdmeh láá jurgâlum vijđáht maailm sierâ kieláid, vâi almugijkoskâsâš tuámárij juávkku pasta árvuštâllâđ iävtukkâs kirjálijd áánsuid. Tuámárij juávkku váldá palhâšume mieđeetdijnis huámášumán kirječällee ubâ puovtâdem.[2]
Vyeitteeh
muteKirječälleeh
muteHans Christian Andersen -palhâšume lii juohhum kirječälleid ive 1956 rääjist.[1]
Ihe | Vyeittee(h) | Staatâ |
---|---|---|
1956 | Eleanor Farjeon | UK |
1958 | Astrid Lindgren | Ruotâ |
1960 | Erich Kästner | Saksa |
1962 | Meindert DeJong | USA |
1964 | René Guillot | Ranska |
1966 | Tove Jansson | Suomâ |
1968 | James Krüss | Saksa |
José Maria Sanchez-Silva | Espanja | |
1970 | Gianni Rodari | Italia |
1972 | Scott O'Dell | USA |
1974 | Maria Gripe | Ruotâ |
1976 | Cecil Bødker | Tanska |
1978 | Paula Fox | USA |
1980 | Bohumil Říha | Tšekkoslovakia |
1982 | Lygia Bojunga Nunes | Brasilia |
1984 | Christine Nöstlinger | Nuorttâriijkâ |
1986 | Patricia Wrightson | Australia |
1988 | Annie M. G. Schmidt | Vuáládâhenâmeh |
1990 | Tormod Haugen | Taažâ |
1992 | Virginia Hamilton | USA |
1994 | Michio Mado | Jaapaan |
1996 | Uri Orlev | Israel |
1998 | Katherine Paterson | USA |
2000 | Ana Maria Machado | Brasilia |
2002 | Aidan Chambers | UK |
2004 | Martin Waddell | Irland |
2006 | Margaret Mahy | Uđđâ-Seeland |
2008 | Jürg Schubiger | Sveicci |
2010 | David Almond | UK |
2012 | María Teresa Andruetto | Argentiina |
2014 | Nahoko Uehashi | Jaapaan |
2016 | Cao Wenxuan | Kiina |
2018 | Eiko Kadono | Jaapaan |
2020 | Jacqueline Woodson | USA |
2022 | Marie-Aude Murail | Ranska |
Kovvejeijeeh
muteHans Christian Andersen -palhâšume lii juohhum kovvejeijeid ive 1966 rääjist.[1]
Ihe | Vyeittee | Staatâ |
---|---|---|
1966 | Alois Carigiet | Sveicci |
1968 | Jiří Trnka | Tšekkoslovakia |
1970 | Maurice Sendak | USA |
1972 | Ib Spang Olsen | Tanska |
1974 | Farshid Mesghali | Iran |
1976 | Tatjana Mawrina | Sovjetlitto |
1978 | Svend Otto S. | Tanska |
1980 | Suekichi Akaba | Jaapaan |
1982 | Zbigniew Rychlicki | Puola |
1984 | Mitsumasa Anno | Jaapaan |
1986 | Robert Ingpen | Australia |
1988 | Dusan Kállay | Tšekkoslovakia |
1990 | Lisbeth Zwerger | Nuorttâriijkâ |
1992 | Kveta Pacovská | Tšekkoslovakia |
1994 | Jörg Müller | Sveicci |
1996 | Klaus Ensikat | Saksa |
1998 | Tomi Ungerer | Ranska |
2000 | Anthony Browne | UK |
2002 | Quentin Blake | UK |
2004 | Max Velthuijs | Vuáládâhenâmeh |
2006 | Wolf Erlbruch | Saksa |
2008 | Roberto Innocenti | Italia |
2010 | Jutta Bauer | Saksa |
2012 | Petr Sís | Tšekki |
2014 | Roger Mello | Brasilia |
2016 | Rotraut Susanne Berner | Saksa |
2018 | Igor Olyenikov | Ruoššâ |
2020 | Albertine | Sveicci |
2022 | Suzy Lee | Maadâ-Korea |
Käldeeh
mute- ↑ 1,0 1,1 1,2 Hans Christian Andersen Award www.ibby.org. Čujottum 6.2.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Marja-Liisa, Olthuis: Syemmilâš kirječällee Timo Parvela lii iävtukkâssân Hans Christian Andersen -kirjálâšvuotâpalhâšume uážžon anarasaavis.fi. 1.2.2024. Čujottum 6.2.2024.