Turku
| Turku | |
|---|---|
 Tuurku kaavpugtáálu |
|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkodde | Varsinais-Suomâ |
| Vijđodâh | 306,35[1] km² |
| – eennâm | 245,66 km² (80,2 %) |
| – sisčääci | 3,47 km² (1,1 %) |
| – merâčääci | 57,22 km² (18,7 %) |
| Ässeeloho | 192 794[2] (30.6.2020) |
| Ässeesaahâdvuotâ | 786,40 ässed/km² (31.1.2020) |
| Eenikielâ | 31.12.2019[3] |
| – suomâkielâ | 82,7 % |
| – ruotâkielâ | 5,5 % |
| – sämikielah | 0,0 % |
| – eres kielah | 11,8 % |
Turku (ruotâkielân Åbo) lii kaavpug Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Tuurkust ääsih 192 794 olmožid, já ton vijdodâh lii 306,35 km², mast 60,69 km² lii čääci. Turku lii Suomâ kuđâdin stuárráámus kieldâ já kuálmádin stuárráámus kaavpugkuávlu. Tuurku naaburkieldah láá Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio já Rusko.
HistorjáMute
Turku lii Suomâ puárásumos kaavpug; eteh, et tot vuáđudui ive 1229. Kihheen ij lah tast vises, mut 1200-lovvoost tot kuittâg tábáhtui. Turku lâi Suomâ epivirgálâš uáivikaavpug iivij 1809–1812 já puoh stuárráámus kaavpug 1840-lovo räi. Tuurku tobdeh eromâšávt kulttuurkaavpugin, já tot lâi-uv Euroop union kulttuuruáivikaavpug oovtâst Tallinnain ive 2011.
Tuurku kuávdáš ive 1811
Tuurku puálu ive 1827
Turku 1800-lovo loopâst
Aurakatu Tuurku kuávdáást 1910-lovvoost
Kauppatori ive 1965
ČuákkipääihihMute
| # | Čuákkipäikki | Ässeeloho (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Tuurku kuávdáščuákkipäikki | 180 097 |
| 2 | Jäkärlä* | 3 376 |
| 3 | Paattinen* | 983 |
* Taat čuákkipäikki kulá taan kaavpugân tuše uásild.
Kaavpug kuávdáščuákkipäikki lii puáidudum.
PanoraamkoveMute
KäldeehMute
- ↑ www.maanmittauslaitos.fi Čujottum 18.8.2020 (suomâkielân)
- ↑ Tilastokeskus - Ässeeloho Čujottum 18.8.2020 (suomâkielân)
- ↑ Tilastokeskus - Eenikielâ Čujottum 18.8.2020 (suomâkielân)
| ||||||||