Naantali (ruotâkielân Nådendal) lii kaavpug Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Naantalist ääsih 19 409 olmožid, já ton vijđodâh lii 688,01 km², mast 375,56 km² lii čääci. Naantali naaburkieldah láá Parainen, Masku, Raisio, TaivassaloTurku. Naantalist lii täsivääldi president kesipäikki Kultaranta.

Naantali
Naantali kaavpugtáálu
Naantali kaavpugtáálu
Staatâ Suomâ
Eennâmkodde Varsinais-Suomâ
Vijđodâh 688,01[1] km²
– eennâm 312,45 km² (45,4 %)
– sisčääci 3,93 km² (0,6 %)
– merâčääci 371,63 km² (54,0 %)
Ässeeloho 19 409[2] (30.9.2020)
Ässeesaahâdvuotâ 62,00 ässed/km² (30.6.2020)
Eenikielâ 31.12.2019[3]
– suomâkielâ 96,0 %
– ruotâkielâ 1,3 %
– eres kielah 2,7 %

Nommâ

mute

Päikkinoomah iä táválávt heiviittuu. Taan kaavpug tábáhtusâst käldein kávnoo kuittâg meiddei nommâ Naantal.[4]

Historjá

mute
 
Naantali kieldâlahtemeh

Naantali vuáđudui ive 1443.

Kieldâlahtemeh

mute

Naantali táálunkieldâ lohtui Naantalin ive 1964. Merimasku, RymättyläVelkua kieldah lahtojii Naantalin uđđâivemáánu 1. peeivi 2009. Uási Masku kieldâst sirdâšui Naantalin ive 2011.

Viehâdâh

mute

Ässeeloho

mute
Naantali ässeeloho iivij 1980–2020
Ihe Ässeeh
1980
  
11 328
1985
  
13 246
1990
  
14 622
1995
  
15 854
2000
  
16 743
2005
  
17 788
2010
  
18 596
2015
  
18 961
2020
  
19 301
Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.[2]

Čuákkipääihih

mute
# Čuákkipäikki Ässeeloho
(31.12.2017)
1 Tuurku kuávdáščuákkipäikki* 14 064
2 Järvensuu 1 014
3 Rymättylä markkân 772
4 Isokylä 228
5 Poikko 206

* Taat čuákkipäikki kulá taan kaavpugân tuše uásild.

Kaavpug kuávdáščuákkipäikki lii puáidudum.

Siijdah

mute

Merimasku

mute

Akkola, Heikkola, Heikinmäki, Hirvoinen, Horja, Iskola, Järvensuu, Kaksoinen, Karjalainen, Kaukola, Koveri, Kräkilä, Kukolainen, Kuuslahti, Kuusniemi, Köylijärvi, Lieranta, Liettistenmaa (Lietisten saaret), Liiamaa, Lukkarainen, Mälsälä, Pohjalainen, Rautuinen, Riittonpää, Saaristolaiskylä, Sannainen, Taattinen, Tammisaari, Tanskila, Tärkkinen já Uusikartano.

Naantali táálunkieldâ

mute

Ajonpää, Asikko, Haijainen, Herttula, Immanen, Inttilä, Isokylä, Jaakkola, Kaivola, Karvetti, Keitilä, Kirstilä, Kuivalahti, Kultaranta, Kunnainen, Kuostano, Käkölä, Ladvo, Lapila, Latonpää, Lietsala, Luikkio, Luolala, Löytäne, Metsä-Jukola, Miekkula, Nuhjala, Porhonkallio, Pyöli, Ruona, Ruuhimäki, Saksila, Sammalkallio, Soikallio, Soininen, Taimo, Tammisto, Tupavuori, Vadjo, Viiala, Villa já Vähäkallio.

Rymättylä

mute

Aatila, Ahteentaka, Ajola, Alakylä, Ampuminmaa, Antola, Anttila, Autuinen, Brunnila, Hanka, Hankaanperä, Heinäinen, Hintsala, Hämmärö, Hämölä, Isopoikko, Järvenperä, Kaarniitta, Kaastla, Kauppila, Kepuinen, Kinttala, Kirjala, Knaapila, Koisaari, Koivusaari, Kuivanen, Kurala, Kurinen, Kurjanrauma, Leikkinen, Leiklahti, Lookila, Maanpää, Maisaari, Maskulainen, Meinikkala, Metsäpoikko, Montola, Ojainen, Okala, Paavainen, Pakinainen, Peräinen, Poikko, Pornainen, Pulkkala, Raula, Riiainen, Riittiö, Ruokorauma, Ruotsalainen, Röölä, Saarla, Salo, Santala, Seppälä, Suikkila, Suutarla, Taipale, Tanila, Valtainen, Vanhakylä, Veluinen, Viljainen, Ylikylä, Ylttinen já Äijälä.

Velkua

mute

Haukka, Kalsor, Kettumaa, Krööpilä, Palva, Pohjakylä, Salavainen, Teersalo já Tiurla.

Kovegalleria

mute

Käldeeh

mute
  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2019 – Finlands areal kommunvis 1.1.2019 (PDF) Eennâmmittedemlájádâs. Čujottum 13.11.2020. (suomâkielân)
  2. 2,0 2,1 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2020. (suomâkielân)
  3. Kieli sukupuolen mukaan kunnittain Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 20.10.2020. (suomâkielân)
  4. Anarâškielâ čallum korpus – SIKOR, Sámi Internationála KORpus Kielâtekno, Tromsa ollâopâttâh. Čujottum 16.2.2021.