Naantali
Naantali | |
---|---|
Naantali kaavpugtáálu |
|
![]() |
![]() |
Staatâ |
![]() |
Eennâmkodde | Varsinais-Suomâ |
Vijđodâh | 688,01[1] km² |
– eennâm | 312,45 km² (45,4 %) |
– sisčääci | 3,93 km² (0,6 %) |
– merâčääci | 371,63 km² (54,0 %) |
Ässeeloho | 19 409[2] (30.9.2020) |
Ässeesaahâdvuotâ | 62,00 ässed/km² (30.6.2020) |
Eenikielâ | 31.12.2019[3] |
– suomâkielâ | 96,0 % |
– ruotâkielâ | 1,3 % |
– eres kielah | 2,7 % |
Naantali (ruotâkielân Nådendal) lii kaavpug Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Naantalist ääsih 19 409 olmožid, já ton vijdodâh lii 688,01 km², mast 375,56 km² lii čääci. Naantali naaburkieldah láá Parainen, Masku, Raisio, Taivassalo já Turku. Naantalist lii täsivääldi president kesipäikki Kultaranta.
NommâMute
Päikkinoomah iä táválávt heiviittuu. Taan kaavpug tábáhtusâst käldein kávnoo kuittâg meiddei nommâ Naantal.[4]
HistorjáMute
Naantali vuáđudui ive 1443.
KieldâlahtemehMute
Naantali táálunkieldâ lohtui Naantalin ive 1964. Merimasku, Rymättylä já Velkua kieldah lahtojii Naantalin uđđâivemáánu 1. peeivi 2009. Uási Masku kieldâst sirdâšui Naantalin ive 2011.
ViehâdâhMute
ÄsseelohoMute
ČuákkipääihihMute
# | Čuákkipäikki | Ässeeloho (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Tuurku kuávdáščuákkipäikki* | 14 064 |
2 | Järvensuu | 1 014 |
3 | Rymättylä markkân | 772 |
4 | Isokylä | 228 |
5 | Poikko | 206 |
* Taat čuákkipäikki kulá taan kaavpugân tuše uásild.
Kaavpug kuávdáščuákkipäikki lii puáidudum.
SiijdahMute
MerimaskuMute
Akkola, Heikkola, Heikinmäki, Hirvoinen, Horja, Iskola, Järvensuu, Kaksoinen, Karjalainen, Kaukola, Koveri, Kräkilä, Kukolainen, Kuuslahti, Kuusniemi, Köylijärvi, Lieranta, Liettistenmaa (Lietisten saaret), Liiamaa, Lukkarainen, Mälsälä, Pohjalainen, Rautuinen, Riittonpää, Saaristolaiskylä, Sannainen, Taattinen, Tammisaari, Tanskila, Tärkkinen já Uusikartano.
Naantali táálunkieldâMute
Ajonpää, Asikko, Haijainen, Herttula, Immanen, Inttilä, Isokylä, Jaakkola, Kaivola, Karvetti, Keitilä, Kirstilä, Kuivalahti, Kultaranta, Kunnainen, Kuostano, Käkölä, Ladvo, Lapila, Latonpää, Lietsala, Luikkio, Luolala, Löytäne, Metsä-Jukola, Miekkula, Nuhjala, Porhonkallio, Pyöli, Ruona, Ruuhimäki, Saksila, Sammalkallio, Soikallio, Soininen, Taimo, Tammisto, Tupavuori, Vadjo, Viiala, Villa já Vähäkallio.
RymättyläMute
Aatila, Ahteentaka, Ajola, Alakylä, Ampuminmaa, Antola, Anttila, Autuinen, Brunnila, Hanka, Hankaanperä, Heinäinen, Hintsala, Hämmärö, Hämölä, Isopoikko, Järvenperä, Kaarniitta, Kaastla, Kauppila, Kepuinen, Kinttala, Kirjala, Knaapila, Koisaari, Koivusaari, Kuivanen, Kurala, Kurinen, Kurjanrauma, Leikkinen, Leiklahti, Lookila, Maanpää, Maisaari, Maskulainen, Meinikkala, Metsäpoikko, Montola, Ojainen, Okala, Paavainen, Pakinainen, Peräinen, Poikko, Pornainen, Pulkkala, Raula, Riiainen, Riittiö, Ruokorauma, Ruotsalainen, Röölä, Saarla, Salo, Santala, Seppälä, Suikkila, Suutarla, Taipale, Tanila, Valtainen, Vanhakylä, Veluinen, Viljainen, Ylikylä, Ylttinen já Äijälä.
VelkuaMute
Haukka, Kalsor, Kettumaa, Krööpilä, Palva, Pohjakylä, Salavainen, Teersalo já Tiurla.
KovegalleriaMute
KäldeehMute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Naantali. |
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2019 – Finlands areal kommunvis 1.1.2019 (PDF) Eennâmmittedemlájádâs. Čujottum 13.11.2020. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2020. (suomâkielân)
- ↑ Kieli sukupuolen mukaan kunnittain Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 20.10.2020. (suomâkielân)
- ↑ Anarâškielâ čallum korpus – SIKOR, Sámi Internationála KORpus Kielâtekno, Tromsa ollâopâttâh. Čujottum 16.2.2021.
|