Paattinen
Paattinen (ruotâkielân Patis) lii oovdiš kieldâ Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Tot lopâttui ive 1973 aalgâst. Ive 1972 loopâst Paattisiist assii 1 900 olmožid.[1] Ive 1972 aalgâst kieldâ vijđodâh lâi 58,8 km² (tuše eennâm).[2] Paattisii naaburkieldah lijjii Aura, Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Turku, Vahto já Yläne.
| Paattinen Oovdiš kieldâ |
|
|---|---|
 Paattisii kirkko |
|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkodde | Varsinais-Suomâ |
| Tááláš kieldâ | Turku |
| Lopâttum | 1973 |
| Ässeeloho | 1 900[1] (31.12.1972) |
Kieldâlahtem
muteUđđâivemáánu 1. peeivi 1973 Paattinen lohtui Tuurkun.
Viehâdâh
muteÄsseeloho
muteČuákkipääihih
muteIve 1960 já 1970 tiäđui mield Paattiisist ij lamaš ohtâgin čuákkipäikki.[4]
Siijdah
muteAlakylä, Auvainen, Auvaismäki, Iskoinen eli Kirkonkylä, Joenperä, Kinnari, Kreivilä, Paavola, Paijula, Poso, Tekkala, Tiipilä, Törmäinen, Ullainen, Uro já Viikkala.
Fáádást eres soojijn
mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Paattinen.
Käldeeh
mute- ↑ 1,0 1,1 Väestönmuutokset 1972 (PDF) (s. 24–25) Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 6.12.2022. (suomâkielân)
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1973 1974. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 6.12.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 6.12.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsig: Suomâ statistiikkuávdáš, 1976. Tyeje nettiversio (čujottum 6.12.2022). (suomâkielân)