Paattinen (ruotâkielân Patis) lii oovdiš kieldâ Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Tot lopâttui ive 1973 aalgâst. Ive 1972 loopâst Paattisiist assii 1 900 olmožid.[1] Ive 1972 aalgâst kieldâ vijđodâh lâi 58,8 km² (tuše eennâm).[2] Paattisii naaburkieldah lijjii Aura, Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Turku, VahtoYläne.

Paattinen
Oovdiš kieldâ
Paattisii kirkko
Paattisii kirkko
Staatâ Suomâ
Eennâmkodde Varsinais-Suomâ
Tááláš kieldâ Turku
Lopâttum 1973
Ässeeloho 1 900[1] (31.12.1972)

Kieldâlahtem mute

Uđđâivemáánu 1. peeivi 1973 Paattinen lohtui Tuurkun.

Viehâdâh mute

Ässeeloho mute

Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.[3]


Čuákkipääihih mute

Ive 19601970 tiäđui mield Paattiisist ij lamaš ohtâgin čuákkipäikki.[4]

Siijdah mute

Alakylä, Auvainen, Auvaismäki, Iskoinen eli Kirkonkylä, Joenperä, Kinnari, Kreivilä, Paavola, Paijula, Poso, Tekkala, Tiipilä, Törmäinen, Ullainen, Uro já Viikkala.

Fáádást eres soojijn mute

Käldeeh mute

  1. 1,0 1,1 Väestönmuutokset 1972 (PDF) (s. 24–25) Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 6.12.2022. (suomâkielân)
  2. Suomen tilastollinen vuosikirja 1973 1974. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 6.12.2022. (suomâkielân)
  3. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 6.12.2022. (suomâkielân)
  4. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsig: Suomâ statistiikkuávdáš, 1976. Tyeje nettiversio (čujottum 6.12.2022). (suomâkielân)