Naantali táálunkieldâ

Naantali táálunkieldâ Oovdiš kieldâ
Lietsala škovlâ puáris rakânâs


Staatâ	Suomâ
Eennâmkodde	Varsinais-Suomâ
Tááláš kieldâ	Naantali

Vuáđudum	1577
Lopâttum	1964

Vijđodâh	45,8^[1] (čäsittáá) km² (1.1.1963)

Ässeeloho	3 139^[2] (31.12.1963)
Ässeesaahâdvuotâ	68,54 ässed/km² (31.12.1963)

Naantali táálunkieldâ (ruotâkielân Nådendals landskommun) lii oovdiš kieldâ Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Tot lii kuullâm Naantali kaavpugân ive 1964 aalgâ rääjist. Ive 2008 loopâst Naantali táálunkieldâst assii 3 139 olmožid, já ton vijđodâh (čäsittáá) lâi 45,8 km². Naantali táálunkieldâ naaburkieldah lijjii Masku, Merimasku, Naantali, Raisio, Rymättylä já Turku.

Kieldâlahtemeh

Naantali kieldâlahtemeh

Naantali táálunkieldâ lohtui Naantalin ive 1964. Merimasku, Rymättylä já Velkua kieldah lahtojii Naantalin uđđâivemáánu 1. peeivi 2009. Uási Masku kieldâst sirdâšui Naantalin ive 2011.

Viehâdâh

Ässeeloho

Naantali táálunkieldâ ässeeloho iivij 1880–1960
Ihe			Ässeeh
1880			807
1890			817
1900			929
1910			1 019
1920			966
1930			1 097
1940			1 049
1950			1 687
1960			2 991
Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.^[3]

Čuákkipääihih

Ive 1960 Naantali táálunkieldâst lijjii kulmâ čuákkipääihi: Kultaranta (501 ässed - 2,5 km²), Lietsala (701 ässed - 2,0 km², uásild Raisio peln) já Taimo (629 ässed - 1,9 km²).^[4]

Siijdah

Ajonpää, Asikko, Haijainen, Herttula, Immanen, Inttilä, Isokylä, Jaakkola, Kaivola, Karvetti, Keitilä, Kirstilä, Kuivalahti, Kultaranta, Kunnainen, Kuostano, Käkölä, Ladvo, Lapila, Latonpää, Lietsala, Luikkio, Luolala, Löytäne, Metsä-Jukola, Miekkula, Nuhjala, Porhonkallio, Pyöli, Ruona, Ruuhimäki, Saksila, Sammalkallio, Soikallio, Soininen, Taimo, Tammisto, Tupavuori, Vadjo, Viiala, Villa já Vähäkallio.

Kovegalleria

Kultaranta lanne 1920-lovvoost

Käldeeh

↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1963 (PDF) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)
↑ Väestönmuutokset 1963 Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)
↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)
↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Helsig: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Olgosadalduv digiversio (PDF) (čujottum 27.2.2022). (suomâkielân)

[doria.fi-1] Suomen tilastollinen vuosikirja 1963 (PDF) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)

[vaestonmuutokset1963-2] Väestönmuutokset 1963 Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)

[3] Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)

[4] Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Helsig: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Olgosadalduv digiversio (PDF) (čujottum 27.2.2022). (suomâkielân)

[1]

[2]

[3]

[4]