Naantali táálunkieldâ
Naantali táálunkieldâ (ruotâkielân Nådendals landskommun) lii oovdiš kieldâ Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Tot lii kuullâm Naantali kaavpugân ive 1964 aalgâ rääjist. Ive 2008 loopâst Naantali táálunkieldâst assii 3 139 olmožid, já ton vijđodâh (čäsittáá) lâi 45,8 km². Naantali táálunkieldâ naaburkieldah lijjii Masku, Merimasku, Naantali, Raisio, Rymättylä já Turku.
| Naantali táálunkieldâ Oovdiš kieldâ |
|
|---|---|
.JPG) Lietsala škovlâ puáris rakânâs |
|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkodde | Varsinais-Suomâ |
| Tááláš kieldâ | Naantali |
| Vuáđudum | 1577 |
| Lopâttum | 1964 |
| Vijđodâh | 45,8[1] (čäsittáá) km² (1.1.1963) |
| Ässeeloho | 3 139[2] (31.12.1963) |
| Ässeesaahâdvuotâ | 68,54 ässed/km² (31.12.1963) |
Kieldâlahtemeh
mute
Naantali táálunkieldâ lohtui Naantalin ive 1964. Merimasku, Rymättylä já Velkua kieldah lahtojii Naantalin uđđâivemáánu 1. peeivi 2009. Uási Masku kieldâst sirdâšui Naantalin ive 2011.
Viehâdâh
muteÄsseeloho
muteČuákkipääihih
muteIve 1960 Naantali táálunkieldâst lijjii kulmâ čuákkipääihi: Kultaranta (501 ässed - 2,5 km²), Lietsala (701 ässed - 2,0 km², uásild Raisio peln) já Taimo (629 ässed - 1,9 km²).[4]
Siijdah
muteAjonpää, Asikko, Haijainen, Herttula, Immanen, Inttilä, Isokylä, Jaakkola, Kaivola, Karvetti, Keitilä, Kirstilä, Kuivalahti, Kultaranta, Kunnainen, Kuostano, Käkölä, Ladvo, Lapila, Latonpää, Lietsala, Luikkio, Luolala, Löytäne, Metsä-Jukola, Miekkula, Nuhjala, Porhonkallio, Pyöli, Ruona, Ruuhimäki, Saksila, Sammalkallio, Soikallio, Soininen, Taimo, Tammisto, Tupavuori, Vadjo, Viiala, Villa já Vähäkallio.
Kovegalleria
mute-
Kultaranta lanne 1920-lovvoost
Käldeeh
mute- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1963 (PDF) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väestönmuutokset 1963 Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Helsig: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Olgosadalduv digiversio (PDF) (čujottum 27.2.2022). (suomâkielân)