Jyväskylä lii kaavpug Suomâst, Koskâ-Suomâ eennâmkoddeest. Jyväskyläst ääsih 135 961 olmožid, já ton vijđodâh lii 1 466 km², mast 295,45 km² lii čääci. Jyväskylä naaburkieldah láá Joutsa, Toivakka, Jämsä, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, LaukaaUurainen.

Jyväskylä
Jyväskylä
Jyväskylä
Staatâ Suomâ
Eennâmkodde Koskâ-Suomâ
Vijđodâh 1 466,35[1] km²
– eennâm 1 170,90 km² (79,9 %)
– sisčääci 295,45 km² (20,1 %)
Ässeeloho 142 445[2] (30.4.2020)
Ässeesaahâdvuotâ 121,7 ässed/km² (31.1.2020)
Eenikielâ 31.12.2019[3]
– suomâkielâ 94,6 %
– ruotâkielâ 0,2 %
– sämikielah 0,0 %
– eres kielah 5,2 %

Historjá

mute

Jyväskylä finnij markkânvuoigâdvuođâid ive 1801 já kaavpugvuoigâdvuođâid njuhčâmáánu 22. peeivi ive 1838. Talle kaavpugist lijjii 189 ässed. Carl Ludvig Engel lii sundáttâllâm kaavpug kuávdáá. Jyväskylä kaavpugservikodde šoodâi ive 1875, já kaavpugkirkko valmâštui ive 1880. Tom lii sundáttâllâm Ludvig Isak Lindqvist. Tälvisuáđi ääigi Jyväskyläst lijjii tuše 8 000 ässed, mut tastmaŋa ässeemeeri lii stuárrum jotelávt. Säynätsalo lohtui Jyväskylän uđđâivemáánu 1. peeivi 1993, já Jyväskylä táálunkieldâKorpilahti lahtojii uđđâivemáánu 1. peeivi 2009.

Eennâmtiätu

mute

Jyväskylä lii Päijänne taveriddoost. Kaavpug kuávdáš lii Jyväsjärvi pirrâ. Jyväsjärvist lii ohtâvuotâ Päijännen Äijäläčuálmi miätá. Kaavpug kuávdáá čoođâ kolgá Tourujuuhâ, mon vyemeest lii luándusuojâlemkuávlu. Kaskoo kaavpug kuávdáá lii ollâ puolžâ, mon alne lii sahis pecimecci.

Viehâdâh

mute

Ässeeloho

mute
Jyväskylä ässeeloho iivij 1980–2020
Ihe Ässeeh
1980
  
96 966
1985
  
99 993
1990
  
103 921
1995
  
109 657
2000
  
116 519
2005
  
124 205
2010
  
130 816
2015
  
137 368
2020
  
143 392
Käldee: Tilastokeskus.[2]

Čuákkipääihih

mute
# Čuákkipäikki Ässeeloho
(31.12.2017)
1 Jyväskylä kuávdáščuákkipäikki* 121 644
2 Tikkakoski 4 183
3 Korpilahti markkân 2 523
4 Puuppola 1 752
5 Vesanka 916
6 Kuohu 415

* Taat čuákkipäikki kulá taan kaavpugân tuše uásild.

Kaavpug kuávdáščuákkipäikki lii puáidudum.

Jotolâh

mute

Jyväskyläst lii väldimaađij 4, 9, 13 já 23 ratkuuttâh. Jyväskylä finnij ryevdirađe já junasajattuv ive 1896. Uđđâ mätkikuávdáš šoodâi ive 2002 puáris junasajâttuv paaldân, já talle meiddei linjâšautosajattâh varrij kävppimarkkân alne siämmáá viäsun. Jyväskyläst lii ryevdirađeohtâvuotâ máádás Tamperen, viestârân Haapamäkin, tavaskulij Haapajärvin já nuortâs Pieksämäki. Jyväskylä kirdemkieddi lii Tikkakoskist, suulân 20 kilomeetter keččin kaavpug kuávdáást tavaskulij. Jyväskylä haammân lii Jyväsjäävri riddoost. Keessiv lii mađhâsemtamppâohtâvuotâ Lahtin Päijänne miätá.

Kuokkala šalde ovdâstit kaavpug kuávdáá já Kuokkala Jyväsjäävri paijeel. Šalde lii 480 meetter kuhes, já tot valmâštui roovvâdmáánu 23. peeivi ive 1989.

Máttááttâs

mute

Jyväskyläst lii ollâopâttâh. Tot šoodâi ive 1934. Jyväskylä ollâopâttuv Mattilanniemi já Ylistönrinne kampuseh láá Jyväsjäävri riddoost.

Ustevvuotâkaavpugeh

mute

Jyväskylä ustevvuotâkaavpugeh láá:

Kovegalleria

mute

Käldeeh

mute
  1. www.maanmittauslaitos.fi Čujottum 26.7.2020 (suomâkielân)
  2. 2,0 2,1 Tilastokeskus - Ässeeloho Čujottum 26.7.2020 (suomâkielân)
  3. Tilastokeskus - Eenikielâ Čujottum 26.7.2020 (suomâkielân)