Laapi eennâmkodde

eennâmkodde‎ Suomâst
Laapi eennâmkodde
Pallastuodâr
Pallastuodâr
Lapin maakunnan vaakuna.svg Lappi.sijainti.Suomi.2020.svg
Staatâ Flag of Finland.svg Suomâ
Eennâmkoddekuávdáš Ruávinjargâ
Vijđodâh 100 370,05 km²
– eennâm 92 674,49 km² (92,3 %)
– sisčääci 6 312,06 km² (6,3 %)
– merâčääci 1 383,50 km² (1,4 %)
Ässeeloho 176 716[1] (30.9.2020)
Ässeesaahâdvuotâ 1,91 ässed/km² (30.9.2020)

Laapi eennâmkodde (nuorttâlâškielân Lappi mäddkåʹdd, orjâlâškielân Lappi eanangoddi, suomâkielân Lapin maakuntaruotâkielân Lappland) lii Suomâ tavemus já vijđoduv mield stuárráámus eennâmkodde. Laapi vijđodâh lii 100 370,05 km² já ässeeloho 176 716.[1] Tot västid ovdebáá Laapi lääni, mut ij lah siämmáš ko Laapi historjálâš eennâmkodde. Laapi eennâmkodde hämmee staatâlâš vaaljâin Laapi valjâpirrâduv.

Sämmiliih láá Laapi kuávlu algâaalmug, mut tááláá ääigi ucceeblohhoon Laapi eennâmkoddeest.

Laapi eennâmkode kukká lii puállurääsi.

EennâmtiätuMute

 
Äimukove Ruávinjaargâst
 
Yllästuodâr

Laapi eennâmkodde raijâšuvá tavveen Taažâ Tromssa já Finnmark -láánán, nuorttân Ruošâ Murmansk kuávlun sehe Kärjil täsivááldán, mäddin Tave-Tavepoođâenâmân já viestârist Ruotâ Norrbotten läänin. Räjijuuvah láá Tiänujuuhâ Taažâ rääjist já Muoniojuuhâ sehe Tuárnusjuuhâ Ruotâ rääjist.

Laapi eennâmkoddekuávdáš lii Ruávinjargâ. Eres kaavpugeh láá Kiemâ, KiemâjävriTuárnus. Kiemâ-Tuárnus -kuávlu lii Ruávinjaargâ lasseen merhâšittee kaavpugkuávlu. Tuárnus lii Laapi puárásumos kaavpug, já Kiemâ lii merhâšitteemus ráhtulâšvuotâkaavpug.

Eennâmkode stuárráámus jävri lii Aanaarjävri (1 084 km²). Kuhemuuh juuvah láá Kiemâjuuhâ, Ounasjuuhâ, KitinenMuoniojuuhâ. Alemus saje lii 1 324 m Häldee vieltist Iänuduv kieldâst.

Laapi vuáđukällee kulá Fennoskandia koolbân. Tot lii uáli puáris, já stuárráámus uási tast lii šoddâm paleoproterotsooisâš paje já arkeeisâš aioni ääigi. Laapi källee lii stuárráámus uásild graaniit, gneissikvartsiit. Aanaar kuávlust meid granuliit.[2]

Laapi eennâmvuáđust láá kavnum maaŋgâlágáneh mineraalehmetalleh. 1860-lovvoost Avveeljuuvâ kuávlust kavnui kolle. Tááláá ääigi ovdâmerkkân Kittâlist lii stuorrâ kolleruuki, mii lii meid ubâ Euroop stuárráámus. Meid Kiemâeennâm Elijäävrist já Suáđigil Kevitsast láá stuorrâ ruukih. Elijäävri uáivipyevtittâs lii kromi, já Kevitsa veškinikkel.[3]

ŠoŋŋâdâhMute

Laapi šoŋŋâdâh lii subarktisâš já toos vaaigut Tave jieŋâmeerâ Golfvirde. Tave-Laapi šoŋŋâdâh lii nannaamlâš, mut aldasâš Jieŋâmeerâ vaaigut kuittâg-uv toos. Tave-Laapist Aanaarjävri lieggee šoŋŋâdâh. Koskâ-, Nuorttâ- sehe Viestâr-Laapist šoŋŋâdâh lii čielgâsubbooht nannaamlâš já toos vaigutteh stuorrâ jeegih. Maadâ-Laapist Merâpottâ taha šoŋŋâduvâst eenâb merâšoŋŋâdâh.

Suáđigil šoŋŋâdâhMute

Máánu Koskâliegâsvuotâ (°C) Arvemeeri (mm)
uđđâivemáánu -13,5 34
kuovâmáánu -12,7 29
njuhčâmáánu -7,5 30
cuáŋuimáánu -1,3 29
vyesimáánu 5,3 41
kesimáánu 11,6 56
syeinimáánu 14,5 74
porgemáánu 11,7 66
čohčâmáánu 6,2 49
roovvâdmáánu 0,1 46
skammâmáánu -7,1 39
juovlâmáánu -11,7 34

KieldahMute

 
Laapi kieldah.

Laapi eennâmkoddeest láá 21 kieldâd, moin Ruávinjargâ, Kiemâ, Kiemâjävri já Tuárnus láá kaavpugeh.

Nommâ Vaakun Kieldâhäämi Ässeeloho (30.4.2020)[4] Vijđodâh Ässeesaahâdvuotâ Kuávlukodde Vuáđudemihe Ereskielâsâš noomah
Aanaar kieldâ 6 890 17 333,62 km² 0,46 äs./km² Tave-Lappi 1876 orjâlâškielân Anár, nuorttâlâškielân Aanar, suomâkielân Inariruotâkielân Enare
Iänudâh kieldâ 1 845 8 391,31 km² 0,23 äs./km² Tuodâr-Lappi 1877 orjâlâškielân Eanodat, suomâkielân Enontekiöruotâkielân Enontekis
Kiemâ kaavpug 20 625 747,28 km² 216,26 äs./km² Kiemâ-Tuárnus 1869 orjâlâškielân Giepmasuomâkielân Kemi
Kiemâeennâm kieldâ 8 057 647,24 km² 12,86 äs./km² Kiemâ-Tuárnus - suomâkielân Keminmaa
Kiemâjävri kaavpug 7 285 3 930,91 km² 2,08 äs./km² Nuorttâ-Lappi 1957 suomâkielân Kemijärviorjâlâškielân Giemajávri
Kittâl kieldâ 6 426 8 263,00 km² 0,79 äs./km² Tuodâr-Lappi 1854 suomâkielân Kittilä, nuorttâlâškielân Kihttelorjâlâškielân Gihttel
Kolari kieldâ 3 861 2 617,87 km² 1,51 äs./km² Tuodâr-Lappi 1867 -
Kyelijävri kieldâ 3 404 5 872,68 km² 0,59 äs./km² Nuorttâ-Lappi 1857 suomâkielân Salla
Muonio kieldâ 2 308 2 039,97 km² 1,21 äs./km² Tuodâr-Lappi 1868 orjâlâškielân Muoná
Pajetuárnus kieldâ 3 898 2 212,47 km² 1,92 äs./km² Tuárnusleehi 1482 suomâkielân Ylitornio, ruotâkielân Övertorneåorjâlâškielân Badje-Duortnus
Pelkosnjargâ kieldâ 942 1 881,54 km² 0,51 äs./km² Nuorttâ-Lappi 1916 suomâkielân Pelkosenniemi
Pello kieldâ 3 323 1 864,66 km² 1,91 äs./km² Tuárnusleehi 1867 -
Puáššu kieldâ 3 166 3 544,90 km² 1,04 äs./km² Nuorttâ-Lappi 1926 suomâkielân Posio
Ranua kieldâ 3 760 3 694,79 km² 1,09 äs./km² Ruávinjargâ 1917 -
Ruávinjargâ eennâmkode uáivikaavpug 63 066 8 016,75 km² 8,32 äs./km² Ruávinjargâ 1929 suomâkielân Rovaniemi, orjâlâškielân Roavvenjárga tai Roavenjárganuorttâlâškielân Ruäʹvnjargg
Simo kieldâ 2 978 2 086,28 km² 2,06 äs./km² Kiemâ-Tuárnus 1865 -
Suovâkuoškâ kieldâ 1 009 6 496,51 km² 0,16 äs./km² Nuorttâ-Lappi 1916 suomâkielân Savukoski, nuorttâlâškielân Suõvvkuõškkorjâlâškielân Suovvaguoika
Suáđigil kieldâ 8 313 12 415,41 km² 0,71 äs./km² Tave-Lappi 1893 suomâkielân Sodankylä, nuorttâlâškielân Suäʹđjelorjâlâškielân Soađegilli
Tervola kieldâ 3 003 1 592,02 km² 1,93 äs./km² Kiemâ-Tuárnus - -
Tuárnus kaavpug 21 643 1 348,83 km² 18,21 äs./km² Kiemâ-Tuárnus 1621 suomâkielân Tornio, ruotâkielân Torneåorjâlâškielân Duortnus
Ucjuuhâ kieldâ 1 210 5 372,00 km² 0,24 äs./km² Tave-Lappi 1876 orjâlâškielân Ohcejohka, suomâkielân Utsjoki, nuorttâlâškielân Uccjokktárukielân Utsjok

Ovdiih kieldahMute

ViehâdâhMute

Ive 2017 loopâst Laapi eennâmkoddeest lijjii 179 223 ässed. Sist 172 386 sarnuu suomâkielâ, 1 560 sämikielâid, 438 ruotâkielâ já eres kielâid 4 839. Olgoeennâmliih lijjii 4 013.[5]

Stuárráámuuh čuákkipääihihMute

# Čuákkipäikki Kieldâ Ässeeloho
(31.12.2018)
1 Ruávinjargâ Ruávinjargâ 53 361
2 Kiemâ Kiemâ
Kiemâeennâm
Tuárnus
26 510
3 Tuárnus Tuárnus 16 854
4 Suáđigil Suáđigil 5 047
5 Kiemâjävri Kiemâjävri 4 093
6 Avveel Aanaar 3 034
7 Kittâl Kittâl 2 242
8 Ranua Ranua 1 916
9 Pajetuárnus Pajetuárnus 1 888
10 Pello Pello 1 802

KäldeehMute

  1. 1,0 1,1 [1](suomâkielân)
  2. geologia-fi - Suomen kallioperä (suomâkielân)
  3. kaiva.fi - Suomen malmityypit (suomâkielân)
  4. tilastokeskus - Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain (suomâkielân)
  5. tilastokeskus - Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain (suomâkielân)