Laapi eennâmkodde
Laapi eennâmkodde (nuorttâlâškielân Lappi mäddkåʹdd, orjâlâškielân Lappi eanangoddi, suomâkielân Lapin maakunta já ruotâkielân Lappland) lii Suomâ tavemus já vijđoduv mield stuárráámus eennâmkodde. Laapi vijđodâh lii 100 367 km² já ässeeloho 176 716.[2] Tot västid ovdebáá Laapi lääni, mut ij lah siämmáš ko Laapi historjálâš eennâmkodde. Laapi eennâmkodde hämmee staatâlâš vaaljâin Laapi valjâpirrâduv.
| Laapi eennâmkodde | |
|---|---|
 Pallastuodâr |
|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkoddekuávdáš | Ruávinjargâ |
| Vijđodâh | 100 366,89 km²[1] |
| – eennâm | 92 678,06 km² (92,3 %) |
| – sisčääci | 6 304,29 km² (6,3 %) |
| – merâčääci | 1 384,54 km² (1,4 %) |
| Ässeeloho | 175 778[2] (30.9.2022) |
| Ässeesaahâdvuotâ | 1,90 ässed/km² (30.9.2022) |
Sämmiliih láá Laapi kuávlu algâaalmug, mut sij láá tááláá ääigi ucceeblohhoon Laapi eennâmkoddeest.
Laapi eennâmkode kukká lii puállurääsi.
Eennâmtiätu Mute
Laapi eennâmkodde raijâšuvá tavveen Taažâ Tromssa já Finnmark -läänin, nuorttân Ruošâ Murmansk kuávlun sehe Kärjil täsivááldán, mäddin Tave-Pohjanmaan já viestârist Ruotâ Norrbotten läänin. Räjijuuvah láá Tiänujuuhâ Taažâ rääjist já Muoniojuuhâ sehe Tuárnusjuuhâ Ruotâ rääjist.
Laapi eennâmkoddekuávdáš lii Ruávinjargâ. Eres kaavpugeh láá Kiemâ, Kiemâjävri já Tuárnus. Kiemâ-Tuárnus -kuávlu lii Ruávinjaargâ lasseen merhâšittee kaavpugkuávlu. Tuárnus lii Laapi puárásumos kaavpug, já Kiemâ lii merhâšitteemus ráhtulâšvuotâkaavpug.
Eennâmkode stuárráámus jävri lii Aanaarjävri (1 084 km²). Kuhemuuh juuvah láá Kiemâjuuhâ, Ounasjuuhâ, Kitinen já Muoniojuuhâ. Alemus saje lii 1 324 m Häldee vieltist Iänuduv kieldâst.
Laapi vuáđukällee kulá Fennoskandia koolbân. Tot lii uáli puáris, já stuárráámus uási tast lii šoddâm paleoproterotsooisâš paje já arkeeisâš aioni ääigi. Laapi källee lii stuárráámus uásild graaniit, gneissi já kvartsiit. Aanaar kuávlust meid granuliit.[3]
Laapi eennâmvuáđust láá kavnum maaŋgâlágáneh mineraaleh já metalleh. 1860-lovvoost Avveeljuuvâ kuávlust kavnui kolle. Tááláá ääigi ovdâmerkkân Kittâlist lii stuorrâ kolleruuki, mii lii meid ubâ Euroop stuárráámus. Meid Kiemâeennâm Elijäävrist já Suáđigil Kevitsast láá stuorrâ ruukih. Elijäävri uáivipyevtittâs lii kromi, já Kevitsa veški já nikkel.[4]
Šoŋŋâdâh Mute
Laapi šoŋŋâdâh lii subarktisâš já toos vaaigut Tave-jieŋâmeerâ Golfvirde. Tave-Laapi šoŋŋâdâh lii nannaamlâš, mut aldasâš Tave-Jieŋâmeerâ vaaigut kuittâg-uv toos. Tave-Laapist Aanaarjävri lieggee šoŋŋâduv. Koskâ-, Nuorttâ- sehe Viestâr-Laapist šoŋŋâdâh lii čielgâsubbooht nannaamlâš já toos vaigutteh stuorrâ jeegih. Maadâ-Laapist Merâpottâ taha šoŋŋâduvâst eenâb merâšoŋŋâduv.
Suáđigil šoŋŋâdâh Mute
| Máánu | Koskâliegâsvuotâ (°C) | Arvemeeri (mm) |
|---|---|---|
| uđđâivemáánu | -13,5 | 34 |
| kuovâmáánu | -12,7 | 29 |
| njuhčâmáánu | -7,5 | 30 |
| cuáŋuimáánu | -1,3 | 29 |
| vyesimáánu | 5,3 | 41 |
| kesimáánu | 11,6 | 56 |
| syeinimáánu | 14,5 | 74 |
| porgemáánu | 11,7 | 66 |
| čohčâmáánu | 6,2 | 49 |
| roovvâdmáánu | 0,1 | 46 |
| skammâmáánu | -7,1 | 39 |
| juovlâmáánu | -11,7 | 34 |
Kieldah Mute
Laapi eennâmkoddeest láá 21 kieldâd, main Ruávinjargâ, Kiemâ, Kiemâjävri já Tuárnus láá kaavpugeh.
| Nommâ | Vaakun | Kieldâhäämi | Ässeeloho (30.9.2022)[2] | Vijđodâh (1.1.2022)[2] | Ässeesaahâdvuotâ | Kuávlukodde | Vuáđudemihe | Ereskielâsâš noomah |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aanaar |  |
kieldâ | 7 009 | 17 333,62 km² | 0,47 äs./km² | Tave-Lappi | 1876 | orjâlâškielân Anár, nuorttâlâškielân Aanar, suomâkielân Inari já ruotâkielân Enare |
| Iänudâh |  |
kieldâ | 1 818 | 8 391,31 km² | 0,23 äs./km² | Tuodâr-Lappi | 1877 | orjâlâškielân Eanodat, suomâkielân Enontekiö já ruotâkielân Enontekis |
| Kiemâ |  |
kaavpug | 19 560 | 747,16 km² | 205,20 äs./km² | Kiemâ-Tuárnus | 1869 | orjâlâškielân Giepma já suomâkielân Kemi |
| Kiemâeennâm |  |
kieldâ | 7 805 | 648,13 km² | 12,44 äs./km² | Kiemâ-Tuárnus | - | suomâkielân Keminmaa |
| Kiemâjävri |  |
kaavpug | 7 036 | 3 931,15 km² | 2,01 äs./km² | Nuorttâ-Lappi | 1871 | suomâkielân Kemijärvi já orjâlâškielân Giemajávri |
| Kittâl |  |
kieldâ | 6 540 | 8 263,15 km² | 0,81 äs./km² | Tuodâr-Lappi | 1854 | suomâkielân Kittilä, nuorttâlâškielân Kihttel já orjâlâškielân Gihttel |
| Kolari |  |
kieldâ | 3 981 | 2 617,74 km² | 1,56 äs./km² | Tuodâr-Lappi | 1867 | - |
| Kyelijävri |  |
kieldâ | 3 343 | 5 872,41 km² | 0,58 äs./km² | Nuorttâ-Lappi | 1857 | suomâkielân Salla |
| Muonio |  |
kieldâ | 2 299 | 2 037,78 km² | 1,21 äs./km² | Tuodâr-Lappi | 1868 | orjâlâškielân Muoná |
| Pajetuárnus |  |
kieldâ | 3 794 | 2 212,77 km² | 1,87 äs./km² | Tuárnusleehi | 1482 | suomâkielân Ylitornio, ruotâkielân Övertorneå já orjâlâškielân Badje-Duortnus |
| Pelkosnjargâ |  |
kieldâ | 940 | 1 881,82 km² | 0,51 äs./km² | Nuorttâ-Lappi | 1916 | suomâkielân Pelkosenniemi |
| Pello |  |
kieldâ | 3 274 | 1 863,72 km² | 1,88 äs./km² | Tuárnusleehi | 1867 | - |
| Puáššu |  |
kieldâ | 3 008 | 3 544,65 km² | 0,99 äs./km² | Nuorttâ-Lappi | 1926 | suomâkielân Posio |
| Ranua |  |
kieldâ | 3 635 | 3 694,79 km² | 1,05 äs./km² | Ruávinjargâ | 1917 | - |
| Ruávinjargâ |  |
eennâmkode uáivikaavpug | 64 425 | 8 016,62 km² | 8,50 äs./km² | Ruávinjargâ | 1867 | suomâkielân Rovaniemi, orjâlâškielân Roavvenjárga teikkâ Roavenjárga já nuorttâlâškielân Ruäʹvnjargg |
| Simo |  |
kieldâ | 2 884 | 2 085,60 km² | 1,99 äs./km² | Kiemâ-Tuárnus | 1865 | - |
| Suovâkuoškâ |  |
kieldâ | 995 | 6 496,57 km² | 0,15 äs./km² | Nuorttâ-Lappi | 1916 | suomâkielân Savukoski, nuorttâlâškielân Suõvvkuõškk já orjâlâškielân Suovvaguoika |
| Suáđigil |  |
kieldâ | 8 155 | 12 415,32 km² | 0,70 äs./km² | Tave-Lappi | 1893 | suomâkielân Sodankylä, nuorttâlâškielân Suäʹđjel já orjâlâškielân Soađegilli |
| Tervola |  |
kieldâ | 2 848 | 1 592,05 km² | 1,83 äs./km² | Kiemâ-Tuárnus | - | - |
| Tuárnus |  |
kaavpug | 21 247 | 1 348,53 km² | 17,87 äs./km² | Kiemâ-Tuárnus | 1621 | suomâkielân Tornio, ruotâkielân Torneå já orjâlâškielân Duortnus |
| Ucjuuhâ |  |
kieldâ | 1 182 | 5 372,00 km² | 0,23 äs./km² | Tave-Lappi | 1876 | orjâlâškielân Ohcejohka, suomâkielân Utsjoki, nuorttâlâškielân Uccjokk já tárukielân Utsjok |
Ovdiih kieldah Mute
Karunki (ruotâkielân Karungi)
Kiemâjäävri táálunkieldâ (suomâkielân Kemijärven maalaiskunta)
Ruávinjaargâ táálunkieldâ (suomâkielân Rovaniemen maalaiskunta, orjâlâškielân Roavvenjárgga dálongielda)
Vyelituárnus (suomâkielân Alatornio já ruotâkielân Nedertorneå)
Viehâdâh Mute
Ive 2017 loopâst Laapi eennâmkoddeest lijjii 179 223 ässed. Sist 172 386 sarnuu suomâkielâ, 1 560 sämikielâid, 438 ruotâkielâ já eres kielâid 4 839. Olgoeennâmliih lijjii 4 013.[5]
Stuárráámuuh čuákkipääihih Mute
| # | Čuákkipäikki | Kieldâh[6] | Ässeeloho (31.12.2020)[7] |
|---|---|---|---|
| 1 | Ruávinjargâ kuávdásčuákkipäikki | Ruávinjargâ | 54 062 |
| 2 | Kiemâ kuávdásčuákkipäikki | Kiemâ (18 127) Kiemâeennâm (6 785) Tuárnus (860) |
25 772 |
| 3 | Tuárnus kuávdásčuákkipäikki | Tuárnus | 16 596 |
| 4 | Suáđigil markkân | Suáđigil | 4 922 |
| 5 | Kiemâjävri kuávdásčuákkipäikki | Kiemâjävri | 3 993 |
| 6 | Avveel | Aanaar | 3 034 |
| 7 | Kittâl markkân | Kittâl | 2 215 |
| 8 | Pajetuárnus markkân | Pajetuárnus | 1 826 |
| 9 | Ranua markkân | Ranua | 1 803 |
| 10 | Pello markkân | Pello | 1 766 |
Fáádást eres soojijn Mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Laapi eennâmkodde.
Käldeeh Mute
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2022 maanmittauslaitos.fi. Čujottum 17.10.2022. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2022M09* Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Čujottum 28.10.2022. (suomâkielân)
- ↑ Suomen kallioperä geologia.fi. Čujottum 26.8.2022. (suomâkielân)
- ↑ Suomen malmityypit | Kaiva.fi kaiva.fi. Čujottum 26.8.2022. (suomâkielân)
- ↑ tilastokeskus - Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain (suomâkielân)
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2020 Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Čujottum 27.10.2022. (suomâkielân)
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020 Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Čujottum 17.10.2022. (suomâkielân)
| ||||||||||