Laapi eennâmkodde

Laapi eennâmkodde
Pallastuodâr


Staatâ	Suomâ

Eennâmkoddekuávdáš	Ruávinjargâ

Vijđodâh	100 370,05 km²
– eennâm	92 674,49 km² (92,3 %)
– sisčääci	6 312,06 km² (6,3 %)
– merâčääci	1 383,50 km² (1,4 %)

Ässeeloho	176 716^[1] (30.9.2020)
Ässeesaahâdvuotâ	1,91 ässed/km² (30.9.2020)

Laapi eennâmkodde (nuorttâlâškielân Lappi mäddkåʹdd, orjâlâškielân Lappi eanangoddi, suomâkielân Lapin maakunta já ruotâkielân Lappland) lii Suomâ tavemus já vijđoduv mield stuárráámus eennâmkodde. Laapi vijđodâh lii 100 370,05 km² já ässeeloho 176 716.^[1] Tot västid ovdebáá Laapi lääni, mut ij lah siämmáš ko Laapi historjálâš eennâmkodde. Laapi eennâmkodde hämmee staatâlâš vaaljâin Laapi valjâpirrâduv.

Sämmiliih láá Laapi kuávlu algâaalmug, mut tááláá ääigi ucceeblohhoon Laapi eennâmkoddeest.

Laapi eennâmkode kukká lii puállurääsi.

EennâmtiätuMute

Äimukove Ruávinjaargâst

Yllästuodâr

Laapi eennâmkodde raijâšuvá tavveen Taažâ Tromssa já Finnmark -láánán, nuorttân Ruošâ Murmansk kuávlun sehe Kärjil täsivááldán, mäddin Tave-Tavepoođâenâmân já viestârist Ruotâ Norrbotten läänin. Räjijuuvah láá Tiänujuuhâ Taažâ rääjist já Muoniojuuhâ sehe Tuárnusjuuhâ Ruotâ rääjist.

Laapi eennâmkoddekuávdáš lii Ruávinjargâ. Eres kaavpugeh láá Kiemâ, Kiemâjävri já Tuárnus. Kiemâ-Tuárnus -kuávlu lii Ruávinjaargâ lasseen merhâšittee kaavpugkuávlu. Tuárnus lii Laapi puárásumos kaavpug, já Kiemâ lii merhâšitteemus ráhtulâšvuotâkaavpug.

Eennâmkode stuárráámus jävri lii Aanaarjävri (1 084 km²). Kuhemuuh juuvah láá Kiemâjuuhâ, Ounasjuuhâ, Kitinen já Muoniojuuhâ. Alemus saje lii 1 324 m Häldee vieltist Iänuduv kieldâst.

Laapi vuáđukällee kulá Fennoskandia koolbân. Tot lii uáli puáris, já stuárráámus uási tast lii šoddâm paleoproterotsooisâš paje já arkeeisâš aioni ääigi. Laapi källee lii stuárráámus uásild graaniit, gneissi já kvartsiit. Aanaar kuávlust meid granuliit.^[2]

Laapi eennâmvuáđust láá kavnum maaŋgâlágáneh mineraaleh já metalleh. 1860-lovvoost Avveeljuuvâ kuávlust kavnui kolle. Tááláá ääigi ovdâmerkkân Kittâlist lii stuorrâ kolleruuki, mii lii meid ubâ Euroop stuárráámus. Meid Kiemâeennâm Elijäävrist já Suáđigil Kevitsast láá stuorrâ ruukih. Elijäävri uáivipyevtittâs lii kromi, já Kevitsa veški já nikkel.^[3]

ŠoŋŋâdâhMute

Laapi šoŋŋâdâh lii subarktisâš já toos vaaigut Tave jieŋâmeerâ Golfvirde. Tave-Laapi šoŋŋâdâh lii nannaamlâš, mut aldasâš Jieŋâmeerâ vaaigut kuittâg-uv toos. Tave-Laapist Aanaarjävri lieggee šoŋŋâdâh. Koskâ-, Nuorttâ- sehe Viestâr-Laapist šoŋŋâdâh lii čielgâsubbooht nannaamlâš já toos vaigutteh stuorrâ jeegih. Maadâ-Laapist Merâpottâ taha šoŋŋâduvâst eenâb merâšoŋŋâdâh.

Suáđigil šoŋŋâdâhMute

Máánu	Koskâliegâsvuotâ (°C)	Arvemeeri (mm)
uđđâivemáánu	-13,5	34
kuovâmáánu	-12,7	29
njuhčâmáánu	-7,5	30
cuáŋuimáánu	-1,3	29
vyesimáánu	5,3	41
kesimáánu	11,6	56
syeinimáánu	14,5	74
porgemáánu	11,7	66
čohčâmáánu	6,2	49
roovvâdmáánu	0,1	46
skammâmáánu	-7,1	39
juovlâmáánu	-11,7	34

KieldahMute

Laapi kieldah.

Laapi eennâmkoddeest láá 21 kieldâd, moin Ruávinjargâ, Kiemâ, Kiemâjävri já Tuárnus láá kaavpugeh.

Nommâ	Kieldâhäämi	Ässeeloho (30.4.2020)^[4]	Vijđodâh	Ässeesaahâdvuotâ	Kuávlukodde	Vuáđudemihe	Ereskielâsâš noomah
Aanaar	kieldâ	6 890	17 333,62 km²	0,46 äs./km²	Tave-Lappi	1876	orjâlâškielân Anár, nuorttâlâškielân Aanar, suomâkielân Inari já ruotâkielân Enare
Iänudâh	kieldâ	1 845	8 391,31 km²	0,23 äs./km²	Tuodâr-Lappi	1877	orjâlâškielân Eanodat, suomâkielân Enontekiö já ruotâkielân Enontekis
Kiemâ	kaavpug	20 625	747,28 km²	216,26 äs./km²	Kiemâ-Tuárnus	1869	orjâlâškielân Giepma já suomâkielân Kemi
Kiemâeennâm	kieldâ	8 057	647,24 km²	12,86 äs./km²	Kiemâ-Tuárnus	-	suomâkielân Keminmaa
Kiemâjävri	kaavpug	7 285	3 930,91 km²	2,08 äs./km²	Nuorttâ-Lappi	1957	suomâkielân Kemijärvi já orjâlâškielân Giemajávri
Kittâl	kieldâ	6 426	8 263,00 km²	0,79 äs./km²	Tuodâr-Lappi	1854	suomâkielân Kittilä, nuorttâlâškielân Kihttel já orjâlâškielân Gihttel
Kolari	kieldâ	3 861	2 617,87 km²	1,51 äs./km²	Tuodâr-Lappi	1867	-
Kyelijävri	kieldâ	3 404	5 872,68 km²	0,59 äs./km²	Nuorttâ-Lappi	1857	suomâkielân Salla
Muonio	kieldâ	2 308	2 039,97 km²	1,21 äs./km²	Tuodâr-Lappi	1868	orjâlâškielân Muoná
Pajetuárnus	kieldâ	3 898	2 212,47 km²	1,92 äs./km²	Tuárnusleehi	1482	suomâkielân Ylitornio, ruotâkielân Övertorneå já orjâlâškielân Badje-Duortnus
Pelkosnjargâ	kieldâ	942	1 881,54 km²	0,51 äs./km²	Nuorttâ-Lappi	1916	suomâkielân Pelkosenniemi
Pello	kieldâ	3 323	1 864,66 km²	1,91 äs./km²	Tuárnusleehi	1867	-
Puáššu	kieldâ	3 166	3 544,90 km²	1,04 äs./km²	Nuorttâ-Lappi	1926	suomâkielân Posio
Ranua	kieldâ	3 760	3 694,79 km²	1,09 äs./km²	Ruávinjargâ	1917	-
Ruávinjargâ	eennâmkode uáivikaavpug	63 066	8 016,75 km²	8,32 äs./km²	Ruávinjargâ	1929	suomâkielân Rovaniemi, orjâlâškielân Roavvenjárga tai Roavenjárga já nuorttâlâškielân Ruäʹvnjargg
Simo	kieldâ	2 978	2 086,28 km²	2,06 äs./km²	Kiemâ-Tuárnus	1865	-
Suovâkuoškâ	kieldâ	1 009	6 496,51 km²	0,16 äs./km²	Nuorttâ-Lappi	1916	suomâkielân Savukoski, nuorttâlâškielân Suõvvkuõškk já orjâlâškielân Suovvaguoika
Suáđigil	kieldâ	8 313	12 415,41 km²	0,71 äs./km²	Tave-Lappi	1893	suomâkielân Sodankylä, nuorttâlâškielân Suäʹđjel já orjâlâškielân Soađegilli
Tervola	kieldâ	3 003	1 592,02 km²	1,93 äs./km²	Kiemâ-Tuárnus	-	-
Tuárnus	kaavpug	21 643	1 348,83 km²	18,21 äs./km²	Kiemâ-Tuárnus	1621	suomâkielân Tornio, ruotâkielân Torneå já orjâlâškielân Duortnus
Ucjuuhâ	kieldâ	1 210	5 372,00 km²	0,24 äs./km²	Tave-Lappi	1876	orjâlâškielân Ohcejohka, suomâkielân Utsjoki, nuorttâlâškielân Uccjokk já tárukielân Utsjok

Ovdiih kieldahMute

Karunki (ruotâkielân Karungi)
Kiemâjäävri táálunkieldâ (suomâkielân Kemijärven maalaiskunta)
Ruávinjaargâ táálunkieldâ (suomâkielân Rovaniemen maalaiskunta, orjâlâškielân Roavvenjárgga dálongielda)
Vyelituárnus (suomâkielân Alatornio já ruotâkielân Nedertorneå)

ViehâdâhMute

Ive 2017 loopâst Laapi eennâmkoddeest lijjii 179 223 ässed. Sist 172 386 sarnuu suomâkielâ, 1 560 sämikielâid, 438 ruotâkielâ já eres kielâid 4 839. Olgoeennâmliih lijjii 4 013.^[5]

Stuárráámuuh čuákkipääihihMute

#	Čuákkipäikki	Kieldâ	Ässeeloho (31.12.2018)
1	Ruávinjargâ	Ruávinjargâ	53 361
2	Kiemâ	Kiemâ Kiemâeennâm Tuárnus	26 510
3	Tuárnus	Tuárnus	16 854
4	Suáđigil	Suáđigil	5 047
5	Kiemâjävri	Kiemâjävri	4 093
6	Avveel	Aanaar	3 034
7	Kittâl	Kittâl	2 242
8	Ranua	Ranua	1 916
9	Pajetuárnus	Pajetuárnus	1 888
10	Pello	Pello	1 802

KäldeehMute

↑ ^1,0 ^1,1 [1](suomâkielân)
↑ geologia-fi - Suomen kallioperä (suomâkielân)
↑ kaiva.fi - Suomen malmityypit (suomâkielân)
↑ tilastokeskus - Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain (suomâkielân)
↑ tilastokeskus - Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain (suomâkielân)

č • s • m Suomâ eennâmkodeh

Táálááh eennâmkodeh	Åland • Kainuu • Kanta-Häme • Koskâ-Suomâ • Koskâ-Tavepoođâeennâm • Kymileehi • Lappi • Maadâ-Kärjil • Maadâ-Savo • Maadâ-Tavepoođâeennâm • Päijät-Häme • Pirkanmaa • Satakunta • Tave-Kärjil • Tavepoođâeennâm • Tave-Tavepoođâeennâm • Tave-Savo • Uđđâeennâm • Varsinais-Suomâ

Ovdiih eennâmkodeh	Nuorttâ-Uđđâeennâm

[tilastokeskus-1] 1,0 ^1,1 [1](suomâkielân)

[2] -fi - Suomen kallioperä (suomâkielân)

[3] va.fi - Suomen malmityypit (suomâkielân)

[4] tilastokeskus - Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain (suomâkielân)

[5] tilastokeskus - Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain (suomâkielân)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]