Vyelituárnus
| Vyelituárnus Oovdiš kieldâ |
|
|---|---|
 Vyelituárnus kirkko |
|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkodde | Lappi |
| Tááláš kieldâ | Tuárnus |
| Vuáđudum | 1477 |
| Lopâttum | 1973 |
| Ässeeloho | 8 792[1] (31.12.1972) |
Vyelituárnus (ruotâkielân Nedertorneå) lii oovdiš kieldâ Suomâst, Laapi eennâmkoddeest. Tot lohtui Tuárnus kaavpugân ive 1973 aalgâst. Ive 1972 loopâst Vyelituárnusist assii 8 792 olmožid.[1] Ive 1972 aalgâst kieldâ vijdodâh lâi 927,4 km² (tuše eennâm).[2] Vyelituárnus naaburkieldah lijjii Karunki, Kiemâ táálunkieldâ, Ruávinjaargâ táálunkieldâ, Tervola, Tuárnus já Pajetuárnus sehe Ruotâ peln Haaparanda já Övertorneå.
KieldâlahtemMute
Uđđâivemáánu 1. peeivi 1973 Karunki já Vyelituárnus lahtojii Tuárnus kaavpugân.
ViehâdâhMute
ÄsseelohoMute
Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.[3]
Ive 1957 Vyelituárnusist lohtui Tuárnusân kuávlu, kost lijjii 1 140 ässed.[3]
ČuákkipääihihMute
Ive 1970 tiäđui mield Vyelituárnusist lijjii čuávuvááh čuákkipääihih: Alavojakkala (528 ässed), Arpela (439 ässed), Kaakamo (615 ässed), Kiviranta (901 ässed), Kyläjoki (344 ässed), Pirkkiö (367 ässed), Pudas (28 ässed), Ruottala (229 ässed), Tuárnus kuávdáščuákkipäikki (3 ässee) já Yliraumo-Alaraumo (790 ässed).[4]
Fáádást eres soojijnMute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Vyelituárnus.
KäldeehMute
- ↑ 1,0 1,1 Väestönmuutokset 1972 (PDF) (s. 38–39) Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1973 1974. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ 3,0 3,1 Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsig: Suomâ statistiikkuávdáš, 1976. Tyeje nettiversio (čujottum 13.11.2022). (suomâkielân)
| ||||||||