Vyelituárnus
Vyelituárnus (ruotâkielân Nedertorneå) lii oovdiš kieldâ Suomâst, Laapi eennâmkoddeest. Tot lohtui Tuárnus kaavpugân ive 1973 aalgâst. Ive 1972 loopâst Vyelituárnusist assii 8 792 olmožid.[1] Ive 1972 aalgâst kieldâ vijdodâh lâi 927,4 km² (tuše eennâm).[2] Vyelituárnus naaburkieldah lijjii Karunki, Kiemâ táálunkieldâ, Ruávinjaargâ táálunkieldâ, Tervola, Tuárnus já Pajetuárnus sehe Ruotâ peln Haaparanda já Övertorneå.
| Vyelituárnus Oovdiš kieldâ |
|
|---|---|
 Vyelituárnus kirkko |
|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkodde | Lappi |
| Tááláš kieldâ | Tuárnus |
| Vuáđudum | 1477 |
| Lopâttum | 1973 |
| Ässeeloho | 8 792[1] (31.12.1972) |
Kieldâlahtem Mute
Uđđâivemáánu 1. peeivi 1973 Karunki já Vyelituárnus lahtojii Tuárnus kaavpugân.
Viehâdâh Mute
Ässeeloho Mute
Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.[3]
Ive 1957 Vyelituárnusist lohtui Tuárnusân kuávlu, kost lijjii 1 140 ässed.[3]
Čuákkipääihih Mute
Ive 1970 tiäđui mield Vyelituárnusist lijjii čuávuvááh čuákkipääihih: Alavojakkala (528 ässed), Arpela (439 ässed), Kaakamo (615 ässed), Kiviranta (901 ässed), Kyläjoki (344 ässed), Pirkkiö (367 ässed), Pudas (28 ässed), Ruottala (229 ässed), Tuárnus kuávdáščuákkipäikki (3 ässee) já Yliraumo-Alaraumo (790 ässed).[4]
Fáádást eres soojijn Mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Vyelituárnus.
Käldeeh Mute
- ↑ 1,0 1,1 Väestönmuutokset 1972 (PDF) (s. 38–39) Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1973 1974. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ 3,0 3,1 Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsig: Suomâ statistiikkuávdáš, 1976. Tyeje nettiversio (čujottum 13.11.2022). (suomâkielân)
| ||||||||