Vyelituárnus (ruotâkielân Nedertorneå) lii oovdiš kieldâ Suomâst, Laapi eennâmkoddeest. Tot lohtui Tuárnus kaavpugân ive 1973 aalgâst. Ive 1972 loopâst Vyelituárnusist assii 8 792 olmožid.[1] Ive 1972 aalgâst kieldâ vijđodâh lâi 927,4 km² (tuše eennâm).[2] Vyelituárnus naaburkieldah lijjii Karunki, Kiemâ táálunkieldâ, Ruávinjaargâ táálunkieldâ, Tervola, Tuárnus já Pajetuárnus sehe Ruotâ peln HaaparandaÖvertorneå.

Vyelituárnus
Oovdiš kieldâ
Vyelituárnus kirkko
Vyelituárnus kirkko
Staatâ Suomâ
Eennâmkodde Lappi
Tááláš kieldâ Tuárnus
Vuáđudum 1477
Lopâttum 1973
Ässeeloho 8 792[1] (31.12.1972)

Kieldâlahtem

mute

Uđđâivemáánu 1. peeivi 1973 Karunki já Vyelituárnus lahtojii Tuárnus kaavpugân.

Viehâdâh

mute

Ässeeloho

mute

Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.[3]


Ive 1957 Vyelituárnusist lohtui Tuárnusân kuávlu, kost lijjii 1 140 ässed.[3]

Čuákkipääihih

mute

Ive 1970 tiäđui mield Vyelituárnusist lijjii čuávuvááh čuákkipääihih: Alavojakkala (528 ässed), Arpela (439 ässed), Kaakamo (615 ässed), Kiviranta (901 ässed), Kyläjoki (344 ässed), Pirkkiö (367 ässed), Pudas (28 ässed), Ruottala (229 ässed), Tuárnus kuávdáščuákkipäikki (3 ässee) já Yliraumo-Alaraumo (790 ässed).[4]

Fáádást eres soojijn

mute

Käldeeh

mute
  1. 1,0 1,1 Väestönmuutokset 1972 (PDF) (s. 38–39) Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2022. (suomâkielân)
  2. Suomen tilastollinen vuosikirja 1973 1974. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2022. (suomâkielân)
  3. 3,0 3,1 Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2022. (suomâkielân)
  4. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsig: Suomâ statistiikkuávdáš, 1976. Tyeje nettiversio (čujottum 13.11.2022). (suomâkielân)