Vuorâččâsmyerji

Vuorâččâsmyerji teikâ čyemenjâs teikâ čapismyerji (Empetrum nigrum) lii myerji, mii šadda vijđásávt maaŋgâlágánijn enâmijn: kuolbânijn, čunoienâmijn, tuoddârijnjeegijn.[1]

Vuorâččâsmyerji (Empetrum nigrum)

Vuorâččâsmyerji suomâkielân já eres sämikieláidMute

LevânemMute

Vuorâččâsmyerji lii almolâš maailm taveoosijn sehe EuraasiastTave-Amerikâst. Vuorâččâsmyerji tiättoo ubâ Suomâst.

Kiävttu sämmilij kulttuuristMute

Sämmiliih iä kuássin vuoššâm vuorâččâsmuorjijd. Toh piäijojii pimán, kyeliliemân teikkâ jáávuid-, kyeli– já pecimáálán, mutâ porrojii meiddei nuhtán já sälttikuolijguin. Anarist puásuisämmiliih nurrii pelisáppum vuorâččâsmuorjijd seehâid já purrii taid málásist teikkâ piärguliemáin. Nuorttâsämmiliih purrii vuorâččâsmuorjijd suddâdum poccuu siskálâš puoidijguin.[1]

Vuorâččâsmuorjijn lii ennuv C-vitamiin, já toh kiävttojeh-uv C-vitamiinkälden. Toh siskeldeh meiddei eres amnâsijd, moh láá pyereh tiervâsvuotân.[1]

Vuorâččâsmyerji lii lamaš ain tergâdis myerji anarâššáid. Suijân toos sáttá leđe tot, ete myerji šadda nuuvt vijđáht. Vuorâččâsmyerjist šadda ovdâmerkkân pyeri säppi, hillo teikkâ marmelaad, mutâ tom puáhtá kevttiđ maaŋgânáál liäibumân, kiisselân teikkâ suohâdân. Eromâš pyere sääpi finnee, ko tom vaalmâšt suvráin vuošâhánnáá muorjijn. Säppin puáhtá siävuttiđ eres-uv muorjijd.[1]

KovegalleriaMute

KäldeehMute