Vuorâččâsmyerji
Vuorâččâsmyerji teikâ čyemenjâs teikâ čapismyerji (Empetrum nigrum) lii myerji, mii šadda vijđásávt maaŋgâlágánijn enâmijn: kuolbânijn, čunoienâmijn, tuoddârijn já jeegijn.[2]
Vuorâččâsmyerji Empetrum nigrum |
|
---|---|
Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
Kodde | Šadoh Plantae |
Tävgi | Pocceešadoh Tracheophyta |
Vyelitävgi | Kukkee šadoh Angiospermae |
Luokka | Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida |
Lahko | Ericales |
Hiäimu | Toŋâsšadoh Ericaceae |
Vyelihiäimu | Ericoideae |
Suuhâ | Vuorâččâsmyerjih Empetrum |
Šlaajâ | nigrum |
Vuorâččâsmyerji suomâkielân já eres sämikieláid
mute- suomâkielân: variksenmarja[2]
- umesämikielân: tjuabmaa[2]
- pittáámsämikielân: tjuobmá, vuärtjamuärrje[2]
- juulevsämikielân: tjuopmā, tjáhppismuorjje[2]
- orjâlâškielân: čuobma, čuopmajas, čáhppesmuorji[2]
- nuorttâlâškielân: čuõʹmmjõš[2]
- kieldâsämikielân: čum,na̬š[2]
Levânem
muteVuorâččâsmyerji lii almolâš maailm taveoosijn sehe Euraasiast já Tave-Amerikist. Vuorâččâsmyerji tiättoo ubâ Suomâst.
Kiävttu sämmilij kulttuurist
muteSämmiliih iä kuássin vuoššâm vuorâččâsmuorjijd. Toh piäijojii pimán, kyeliliemân teikkâ jáávuid-, kyeli– já pecimáálán, mutâ porrojii meiddei nuhtán já sälttikuolijguin. Anarist puásuisämmiliih nurrii pelisáppum vuorâččâsmuorjijd seehâid já purrii taid málásist teikkâ piärguliemáin. Nuorttâsämmiliih purrii vuorâččâsmuorjijd suddâdum poccuu siskálâš puoidijguin.[2]
Vuorâččâsmuorjijn lii ennuv C-vitamiin, já toh kiävttojeh-uv C-vitamiinkälden. Toh siskeldeh meiddei eres amnâsijd, moh láá pyereh tiervâsvuotân.[2]
Vuorâččâsmyerji lii lamaš ain tergâdis myerji anarâššáid. Suijân toos sáttá leđe tot, ete myerji šadda nuuvt vijđáht. Vuorâččâsmyerjist šadda ovdâmerkkân pyeri säppi, hillo teikkâ marmelaad, mutâ tom puáhtá kevttiđ maaŋgânáál liäibumân, kiisselân teikkâ suohâdân. Eromâš pyere sääpi finnee, ko tom vaalmâšt suvráin vuošâhánnáá muorjijn. Säppin puáhtá siävuttiđ eres-uv muorjijd.[2]
Kovegalleria
muteKäldeeh
mute- ↑ Mikko Piirainen: Vuorâččâsmyerji – Empetrum nigrum Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 22.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ 2,00 2,01 2,02 2,03 2,04 2,05 2,06 2,07 2,08 2,09 2,10 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 17.5.2021.