Peeci
Peeci (Pinus sylvestris) lii kuácceemuorâ. Peeci lii siđhes muorâ, mii šadda sehe enâmist, mast láá ennuv raavvâdamnâseh, já enâmijn, main toh láá uccáá. Čuovâ tot kuittâg váátá, ige tot piergii stuorrâ muorâi suoivust.[1] Peeci já kuosâ láá kuácceevyevdi uáiváámusah.
Peeci Pinus sylvestris (Linnaeus, 1753) |
|
---|---|
Tile | LC (eellimvuáimálâš) |
Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš) |
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
Kodde | Šadoh Plantae |
Vyelikodde | Pocceešadoh Tracheobionta |
Tävgi | Siemâšadoh Spermatophyta |
Vyelitävgi | Kuácceemuorah Pinophytina |
Luokka | Kuácceemuorah Pinopsida |
Lahko | Pinales |
Hiäimu | Pecišadoh Pinaceae |
Suuhâ | Peesih Pinus |
Šlaajâ | sylvestris |
Peeci suomâkielân já eres sämikieláid
mute- suomâkielân: metsämänty[1]
- maadâsämikielân: biedsie[1]
- umesämikielân: biehtsee[1]
- pittáámsämikielân: biehtse[1]
- juulevsämikielân: biehtse[1]
- orjâlâškielân: beahci[1]
- nuorttâlâškielân: pieʹcc[1]
- kieldâsämikielân: пе̄дзь[2][3]
Levânem Suomâst
mutePeeci lii ubâ Suomâst almolâš muorâ suullân Aanaar - Njiävđám - Iänuduv Gárasavvon -linje räi. Ton taavaabeln šaddeh ohtuunis peesih, eereeb Aanaarjuuvâ, Ucjuuvâ já Puálmágjuuvâ leevijn láá vala vijđes pecimeecih-uv.[1]
Kiävttu sämmilij kulttuurist
muteTovle peesist finnij kuolmâs, mii lâi tehálâš jávuaamnâs sämmilijd já tot lasettui-uv maaŋgâlágánijd purrâmâššáid. Kuolmâs pieijui ovdâmerkkân piärgu- teikkâ kyelimáálán, kyeliliemân já suohâdân. Anarist sämmiliih läävejii liäibuđ tast teikkâ siävuttiđ tom eres jávuiguin.[1]
Sämmiliih läävejii kevttiđ piihâ puohmuđusij vaaivij tipšomân. Almolávt peesi ihešoddâmkeerdijn (suomâkielân kerkkä) vuoššum siirápáin já teejáin ulmuuh tipšuu kuorsâttuv já kiđđâvaibâmvuođâ. Pecikuácceeoljolávgu kevttui leesmi já haavij tipšomist. C-vitamiin pecikuáccein lii ennuv, eromâšávt tälviv. Pikkâ já piihâst rahtum vuoidâseh išedeh liškevaaivijn já haavij puárránmist.[1]
Kovegalleria
mute-
Peeci (Pinus sylvestris)
-
Peeci (Pinus sylvestris)
Käldeeh
muteWikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Peeci. |
- ↑ 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 21.4.2021.
- ↑ пе̄дзь. Päikkieennâm kielâi kuávdáš. Čujottum 24.6.2021 (orjâlâš- já kieldâsämikielân)
- ↑ Kuruč, R. D. ПЕ̄ДЗЬ. Саамско-русский словарь. Čujottum 24.6.2021 (kieldâsämikielân)