Kuosâ (Picea abies) lii kuácceemuorâ, mii šadda meecijn já jeegijn. Kuosâ já peeci láá kuácceevyevdi uáiváámusah. Kuosâ váátá šoddâmsaajeest eenâb raavvâdamnâsijd ko peeci.[1] Kuosâ kiävttoo távjá juovlâmuorrân.

Kuosâ (Picea abies)
Paccâhâš

Kuosâ suomâkielân já eres sämikieláidMute

StuárudâhMute

Kuosâ kukkodâh puáhtá leđe joba 30–40 m, moos tot olá suullân 100-ihásâžžân. Tave-Suomâst tot ij kuittâggin peesâ siämmáá kukkosâžžân puárásubbongin. Tobbeen kuosâin lii tuše čiŋŋâmuorâ-árvu ton suujâst, et toh láá uáli uceh.

LevânemMute

Kuosâ šadda Tave-Euroopâst sehe Koskâ-Nuorttâ-Euroop váráduvâin.

Levânem SuomâstMute

Kuosâ šadda masa ubâ Suomâst, mutâ tot váilu tuodârkuávluin já merâsuolluin. Tavemuu Suomâst tot ij šoodâ.[1] Kuosâvyevdih Aanaar kieldâst láá viehâ uccáá.

Kiävttu sämmilij kulttuuristMute

Säämist peeci lii táválub muorâ ko kuosâ, mutâ vissásávt sämmiliih läävejii kevttiđ tom tain soojijn, kost tot šadda. Paanij putestem tiet sij láá suoskâm kuosâkääsi siämmáánáál ko pecikääsi-uv. Mudoi-uv kuosâ kevttim lii siämmáásullâsâš ko peesi kevttim. Kuosâkuáccein lii tälviv ennuv C-vitamiin, veikkâ ij aaibâs siämmáá ennuv ko peesist.[1]

Kuosâpikkâ tuššâd bakteerijd já toin puáhtá-uv tipšođ haavijd. Vorâs, kirkes já njarbâdis pikkâ lii puoh pyeremus, mutâ korrâ pikkâ-uv annoo. Sehe kuosâ- já pecikuácceeh suápih juhâmuššân, já uđđâ ihešoddâmkeerdijd puáhtá puurrâđ nuhtán. Kuosâ ihešoddâmkeerdijn puáhtá vuoššâđ siiráp siämmáánáál ko peesist. Kuorsâttuv, leencu, kiđđâvaibâmvuođâ, kepispocceekuddum já leesmi tipšuu toin. Kuácceelávgu helppij leesmi- já vuoiŋâmorgaanvaaivijn.[1]

KovegalleriaMute

KäldeehMute

  1. 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 Ukkonen, Kirsi. ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist Čujottum 22.4.2021
  2. кӯсс. Päikkieennâm kielâi kuávdáš. Čujottum 5.6.2021 (orjâlâš- já kieldâsämikielân)
  3. Kuruč, R. D. КӮСС. Саамско-русский словарь. Čujottum 5.6.2021 (kieldâsämikielâ)