Viäđŋásiih láá viäđŋásij hiäimun kullee uccâ, saameetimmâš njomâtteijeeh, moin lii čuhâ já kuhes njune. Toh sulâstiteh säpligijd já toh lijjii-uv kočodum 'njunesäpligin'. Viäđŋásiih kuittâg kuleh tivreporree (Insectivora) laahkon iäge jurssee (Rodentia) laahkon. Viäđŋásij njune lii lihâdeijee, já toh njunnejeh-uv ennuv. Peeljih já čalmeh láá uceh já toh láá vaigâdeh uáiniđ vuohâdis tuurhâst. Viäđŋásij eertij ráávsáin vuáčču haijiis kolgos. Uási piäđuin pivdeh já kodeh viäđŋásijd, mutâ kyeđih taid purâhánnáá toi haajâ tiet.[1] Viäđŋásij mielkkipäänih surgástuveh tâi láppojeh jo ohečolgâm ääigi, já čiivgâin láá šodâdijnis pisovâš päänih. Päänih kuittâg láppojeh jotelávt, já tondiet motomin kávnojeh rävis viäđŋásiih, moh láá jáámmám niälgán, tastko tain iä lamaš päänih.

Viäđŋásiih
Soricidae
(G. Fischer, 1814)
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Mammalia
Lahko Soricomorpha
Hiäimu Viäđŋásiih Soricidae

Viäđŋásij hiäimu lii valjaa. Viäđŋásiih tiättojeh Tave-Amerikist, Afrikist, EuroopistAasiast. Jieškote-uvlágáneh šlaajah láá ohtsis paijeel 300. SuomâstFennoskandiast eelih kuttâ viäđŋásâššlaajâ. Puoh Suomâ viäđŋásâššlaajah láá rávhuidittum.[2]

Suomâst ellee viäđŋásâššlaajah

mute

Käldeeh

mute
  1. Laaksonen, Juha & Lumiaro, Riku: 1000 ilmiötä Suomen luonnosta, Utelias kettu ja muita nisäkkäitä. Helsinki: Tammi, 2016.
  2. Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.
 
Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Päästäiset