Čapisviäđŋásâš

Čapisviäđŋásâš teikkâ rotoviäđŋásâš (Sorex isodon) lii Tave-Aasiast ellee viäđŋásâššlaajâ. Šlaajâ tiättoo meid Suomâst, kost tot lii rávhuidittum.

Čapisviäđŋásâš Sorex isodon (Turov, 1924)
Tile	LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst	LC (eellimvuáimálâš)
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen	Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde	Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu	Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu	Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka	Njomâtteijeeh Mammalia
Lahko	Soricomorpha
Hiäimu	Viäđŋásiih Soricidae
Vyelihiäimu	Eidusiih viäđŋásiih Soricinae
Suuhâ	Sorex
Šlaajâ	isodon

Čapisviäđŋásiist láá 1–2 piäsáduv, main láá 5–7 čivgâd. Eellimvyevih láá mudoi viehâ siämmáálágáneh ko viäđŋásiist.

Olgohäämi

Čapisviäđŋásâš lii 55–82 mm kukke, já tast lii 41–55 mm kukkosâš seibi. Čapisviäđŋásâš tiäddá 6,5–14,5 g. Čapisviäđŋásâš lii stuárráb ko viäđŋásâš mutâ ucceeb ko čäcikuávđâš. Čapisviäđŋásii selgi lii keessiv tevkisruškâd já tälviv čapisruškâd. Tälvidem ääigi čapisviäđŋásiih távjá ránásmeh. Čuávjipeeli lii keessiv ränisruškâd já tälviv fiskisruškisräänis. Selgipele já čuávjipele ivnerääji ij lah čielgâs. Čuávji lii čielgâsávt tevkkâdub ko viäđŋásiist.

Čapisviäđnásii lavdâm

Lavdâm

Šlaajâ tiättoo Fennoskandiast Ruošâ já Siberia čoodâ ain Kiina já Sahalin suolluu räi. Lavdâmkuávlu viestâroobdâin populaatioh šaddeh härvinubbon.

Šlaajâ kavnui vuossâmuu keerdi Suomâst ive 1949 já Taažâst uv 1968. Kuábbááh-uv kavnumsajeh láá Ruotâ rääji aldavuođâst. Suomâ peln čapisviäđŋásâš lii táválub nuorttân, mutâ tot tiättoo meid tavveen ain Ruotâ rääji räi.

Čapisviäđŋásâš mákkoo puáris, šaddaas já lahtâ kuosâ- já siähálâsvuovdijn, távjá vohâdis čääsi aldavuođâst. Tot pivnohist soojijd, kost šadolâšvuotâ lii eennâm alne saahâd.