Čapisviäđŋásâš
Čapisviäđŋásâš teikkâ rotoviäđŋásâš (Sorex isodon) lii Tave-Aasiast ellee viäđŋásâššlaajâ. Šlaajâ tiättoo meid Suomâst, kost tot lii rávhuidittum.
Čapisviäđŋásâš Sorex isodon (Turov, 1924) |
|
---|---|
Tile | LC (eellimvuáimálâš) |
Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
Kodde | Elleekodde Animalia |
Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
Luokka | Njomâtteijeeh Mammalia |
Lahko | Soricomorpha |
Hiäimu | Viäđŋásiih Soricidae |
Vyelihiäimu | Eidusiih viäđŋásiih Soricinae |
Suuhâ | Sorex |
Šlaajâ | isodon |
Čapisviäđŋásiist láá 1–2 piäsáduv, main láá 5–7 čivgâd. Eellimvyevih láá mudoi viehâ siämmáálágáneh ko viäđŋásiist.[2]
Olgohäämi
muteČapisviäđŋásâš lii 55–82 mm kukke, já tast lii 41–55 mm kukkosâš seibi. Čapisviäđŋásâš tiäddá 6,5–14,5 g. Čapisviäđŋásâš lii stuárráb ko viäđŋásâš mutâ ucceeb ko čäcikuávđâš.[3] Čapisviäđŋásii selgi lii keessiv tevkisruškâd já tälviv čapisruškâd. Tälvidem ääigi čapisviäđŋásiih távjá ránásmeh. Čuávjipeeli lii keessiv ränisruškâd já tälviv fiskisruškisräänis. Selgipele já čuávjipele ivnerääji ij lah čielgâs. Čuávji lii čielgâsávt tevkkâdub ko viäđŋásiist.[2]
Lavdâm
muteŠlaajâ tiättoo Fennoskandiast Ruošâ já Siberia čoodâ ain Kiina já Sahalin suolluu räi. Lavdâmkuávlu viestâroobdâin populaatioh šaddeh härvinubbon.
Šlaajâ kavnui vuossâmuu keerdi Suomâst ive 1949 já Taažâst uv 1968. Kuábbááh-uv kavnumsajeh láá Ruotâ rääji aldavuođâst. Suomâ peln čapisviäđŋásâš lii táválub nuorttân, mutâ tot tiättoo meid tavveen ain Ruotâ rääji räi.
Čapisviäđŋásâš mákkoo puáris, šaddaas já lahtâ kuosâ- já siähálâsvuovdijn, távjá vohâdis čääsi aldavuođâst. Tot pivnohist soojijd, kost šadolâšvuotâ lii eennâm alne saahâd.
Käldeeh
muteWikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Čapisviäđŋásâš. |
- ↑ Thomas Lilley: Čapisviäđŋásâš – Sorex isodon Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 31.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.
- ↑ Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.