Čapisviäđŋásâš

Čapisviäđŋásâš teikkâ rotoviäđŋásâš (Sorex isodon) lii Tave-Aasiast ellee viäđŋásâššlaajâ. Šlaajâ tiättoo meid Suomâst, kost tot lii rávhuidittum.

Čapisviäđŋásâš
Sorex isodon
(Turov, 1924)
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)[1]
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Mammalia
Lahko Soricomorpha
Hiäimu Viäđŋásiih Soricidae
Vyelihiäimu Eidusiih viäđŋásiih Soricinae
Suuhâ Sorex
Šlaajâ isodon

Čapisviäđŋásiist láá 1–2 piäsáduv, main láá 5–7 čivgâd. Eellimvyevih láá mudoi viehâ siämmáálágáneh ko viäđŋásiist.[2]

Olgohäämi

mute

Čapisviäđŋásâš lii 55–82 mm kukke, já tast lii 41–55 mm kukkosâš seibi. Čapisviäđŋásâš tiäddá 6,5–14,5 g. Čapisviäđŋásâš lii stuárráb ko viäđŋásâš mutâ ucceeb ko čäcikuávđâš.[3] Čapisviäđŋásii selgi lii keessiv tevkisruškâd já tälviv čapisruškâd. Tälvidem ääigi čapisviäđŋásiih távjá ránásmeh. Čuávjipeeli lii keessiv ränisruškâd já tälviv fiskisruškisräänis. Selgipele já čuávjipele ivnerääji ij lah čielgâs. Čuávji lii čielgâsávt tevkkâdub ko viäđŋásiist.[2]

 
Čapisviäđnásii lavdâm

Lavdâm

mute

Šlaajâ tiättoo Fennoskandiast RuošâSiberia čoodâ ain KiinaSahalin suolluu räi. Lavdâmkuávlu viestâroobdâin populaatioh šaddeh härvinubbon.

Šlaajâ kavnui vuossâmuu keerdi Suomâst ive 1949Taažâst uv 1968. Kuábbááh-uv kavnumsajeh láá Ruotâ rääji aldavuođâst. Suomâ peln čapisviäđŋásâš lii táválub nuorttân, mutâ tot tiättoo meid tavveen ain Ruotâ rääji räi.

Čapisviäđŋásâš mákkoo puáris, šaddaas já lahtâ kuosâ- já siähálâsvuovdijn, távjá vohâdis čääsi aldavuođâst. Tot pivnohist soojijd, kost šadolâšvuotâ lii eennâm alne saahâd.

Käldeeh

mute
  1. Thomas Lilley: Čapisviäđŋásâš – Sorex isodon Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 31.3.2022. (suomâkielân)
  2. 2,0 2,1 Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.
  3. Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.
 
Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Mustapäästäinen