Nuorttâviäđŋásâš
Nuorttâviäđŋásâš (Sorex caecutiens) lii Euraasiast tiättojeijee viäđŋásâššlaajâ. Suomâst šlaajâ tiättoo tave- já nuorttâoosijn já lii nubben almosumos viäđŋásâššlaajâ viäđŋásii maŋa.[2] Nuorttâviäđŋásâš lii rávhuidittum šlaajâ Suomâst.
| Nuorttâviäđŋásâš Sorex caecutiens (Laxmann,1788) |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš) |
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Njomâtteijeeh Animalia |
| Lahko | Soricomorpha |
| Hiäimu | Viäđŋásiih Soricidae |
| Vyelihiäimu | Eidusiih viäđŋásiih Soricinae |
| Suuhâ | Sorex |
| Šlaajâ | caecutiens |
Ihásávt šlaajâst láá 1–2 piäsáduv, main láá táválávt 7–8 čivgâd. Nuorttâviäđŋásii uáiviraavâd láá tivreh, eromâšávt koppakuorijááh.[2]
Olgohäämi mute
Nuorttâviäđŋásâš lii 48–70 mm kukke, já tast lii 31–45 mm kukkosâš seibi. Nuorttâviäđŋásâš tiäddá 3–8 g. Nuorttâviäđŋásâš lii ucceeb ko viäđŋásâš.[3] Nuorâ nuorttâviäđŋásâš lii keessiv seelgist ruškâd. Puárásub ohtâgâs lii tevkisruškâd. Čuávjipeeli lii nuorâ ohtâgâsâin ränisčeskâd, já tälvideijee ohtâgâsâin tot lii fiskisräänis. Ivnerääjih láá čielgâseh. Nuorttâviäđŋásii seeibi keejist lii tevkis tieppi.[2]
Lavdâm mute
Nuorttâviäđŋásâš tiättoo taiga- já tundrastielâsist, mii uulât Tave-Ruotâst Suomâ paijeel Siberian, Mongolian já Korean. Šlaajâ tiättoo meid Hokkaido já Sahalin suolluin. Nuorttâviäđŋásâš kavnui vuosmuu keerdi Tave-Ruotâst ive 1941, Suomâst ive 1953 já Taažâst ive 1964. Museočáittusij tarkkum lii kuittâg čáittám, ete nuorttâviäđŋásiih láá tiettum puoh kuulmâ enâmist jo ive 1853 rääjist.[3]
Nuorttâviäđŋásâš iälá kuosâvuovdijn, kärrein, jeegij roobdâin, vorâs riddoviemmârijn, lahtâ juovâin, laajišvuovdijn sehe tälviv joba tááluin.[2]
Käldeeh mute
- ↑ Thomas Lilley: Nuorttâviäđŋásâš – Sorex caecutiens Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.
- ↑ 3,0 3,1 Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.
