Tiina Sanila-Aikio
Tiina Juulia Sanila-Aikio (nuorttâlâškielân Paavvâl Taannâl Tiina[1]; š. njuhčâmáánu 25. peeivi 1983, Čevetjävri, Suomâ) lii nuorttâlâš pajeolmooš, musikkár, máttáátteijee já politikkár.[2] Iivij 2012–2015 sun lâi Suomâ sämitige värisaavâjođetteijee já iivij 2015–2019 sämitige saavâjođetteijee.[3][4][5][6][7]
.jpg)
.jpg)
Eellim
muteTiina Juulia Sanila šoodâi njuhčâmáánu 25. peeivi 1983 Čevetjäävrist. Suu eeči lâi nuorttâlâš pajeolmooš Tauno Sanila, kii jaamij, ko Tiina lâi 2,5-ihásâš.[8] Suu enni lii syemmilâš päikkituálumáttáátteijee, rehtor já mađhâšemfinnodâholmooš Toini Sanila. Suu enni varrij tavas Ilomantsist 1980-lovo aalgâst.[8] Čevetjäävrist sun lii porgâm máttáátteijen já rehtorin Čevetjäävri škoovlâst. Ton lasseen sun hoittáá perruu puásuitáálu.[8] Sanilast lává kyehti uccâuábi.
Sanila juuđij siämmáá škoovlâ, mon rehtorin suu enni tooimâi. Tast maŋa sun varrij Ruávinjaargân luvâttuv tiet. Luvâttuv maŋa sun paasij kaavpugân já luvâškuođij vuoigâdvuođâtiettuu Laapi ollâopâttuvvâst.
Karrieer
muteMuusikkarrieer
muteIve 2005 Sanila-Aikio almostitij maailm vuosmuu nuorttâlâškielâg rockskiäru suu muusikjuávhoin, Tiina Sanila Bandáin. Skiäru nommâ lii Sääʹmjânnam rocks! já tom pyevtittij Tuupa Records Oy. Tast maŋa almostum single Uuh (2006) ulâttij Suomâ virgálii singlelisto kuálmádin. Juávhu nubbe skiärru Kåʹllkueʹll še måttmešt tålkk almostui ive 2007.[9]
Sanila-Aikio lâi mieldi meiddei ive 2021 almostum singlest Äʹvvceeʒʒaž artistnoomáin Kreʹstten. Pittá lii rahtum oovtâst Pauliina “Päälaǥ” Feodoroffáin já Anna “Äʹnn” Lumikivijn. Nuotâsteijen pittáást lâi Mio Negga Ruotâpeln Säämist.[10]
Jurgâleijen já jienâčaittâleijen
muteSämitige alguu vuáđuld Yle já Gutsy Animations -pyevtittemfinnodâh rähtiškuottii uđđâ Muumileehi-rááiđu orjâlâškielân, anarâškielân já nuorttâlâškielân.[11] Sanila-Aikio lii jurgâlâm taam rááiđu nuorttâlâškielân[12][13] já tai jurgâlusâi vuáđuld meid jienâčaittâlâm Muumieeni roolâ nuorttâlâškielâg rááiđust.[14]
Palhâšumeh
muteIve 2001 Sanila väljejui Riddu Riđu ive nuorâ taidârin[15]
Käldeeh
mute
- ↑ Tiina Sanila-Aikio, Paavvâl Taannâl Tiina. Keskuskauppakamari. Čujottum 10.3.2021 (suomâkielân)
- ↑ Niskanen, Eljas. Nuorttâlâškielâg rock-muusik movtijditij ulmuid Ijâttes iijâst. Yle Säämi. 18.8.2014. Čujottum 10.3.2021
- ↑ Sámediggi – Saamelaiskäräjät. Anne Nuorgam. Čujottum 10.3.2021 (orjâlâš- já suomâkielân)
- ↑ Tiina Sanila-Aikio sai kiitokseksi aitoa kolttasaamelaista käsityötä. Kolttakulttuurisäätiö. 23.12.2019. Čujottum 10.3.2021 (suomâkielân)
- ↑ Harju, Terhi. Tiina Sanila-Aikio lij sääʹmteeʹǧǧ ođđ saaǥǥjååʹđteei. Yle Säämi. 28.3.2015. Čujottum 10.3.2021 (nuorttâlâškielân)
- ↑ Alajärvi, Martta. Tiina Sanila-Aikio väljejui juátkiđ Sämitige saavâjođetteijen. Yle Säämi. 23.2.2016. Čujottum 10.3.2021
- ↑ Sämitige saavâjođetteijen Tuomas Aslak Juuso. Sämitigge. 28.2.2020. Čujottum 10.3.2021
- ↑ 8,0 8,1 8,2 Oikeus maihin ja vesiin. Kodin Pellervo. 17.12.2015. Čujottum 10.3.2021 (suomâkielân)
- ↑ Tiina Sanila Band Tuupa Records. Čujottum 27.11.2021. (suomâkielân)
- ↑ Kelemeny, Sara: Kuvddâl jiõn: Ođđ sääʹmǩiõllsaž Äʹvvceeʒʒaž-single ǩeäčč saaʹmi pueʹttiäigga – õhtt laulli artiistin mušttal saaʹni tuâǥǥain Yle Säämi. 24.11.2021. Čujottum 27.11.2021. (nuorttâlâškielân)
- ↑ Muumileehi-ráiđu ráhtoo sämikielân Sämitige alguu vuáđuld Sämitigge. 15.3.2019. Čujottum 21.12.2020.
- ↑ Paltto, Anni-Saara. Pudding vai bajálaš? – Mumenvággi-ráidu jorgaluvvo eaŋgalsgielas golmma sámegillii. Yle Säämi. 11.2.2020. Čujottum 21.12.2020 (orjâlâškielân)
- ↑ Seipiharju, Sáárá. Forgâ muumih sárnuh anarâškielâ – roolijn eereeb iärrás anarâš parâkodde. Yle Säämi. 17.6.2020. Čujottum 21.12.2020
- ↑ Paltto, Anni-Saara: Muum mainste nuõrttsääʹmǩiõl še – puuʹtʼtemõhttõʹsse pueʹđi õõltõssân, mõõn jiânnai tobddi lie õhttnam koumm sääʹmǩiõl duʹbbjemprojektta Yle Säämi. 23.10.2020. Čujottum 21.12.2020. (nuorttâlâškielân)
- ↑ Riddu sessions Riddu Riđđu. Čujottum 10.3.2021. (tavesämikielân)