Riemnjis ađai ruopsisriemnjis (Vulpes vulpes) lii peenuvellee. Riemnjis lii maailm enâmustáá levânâm eennâm alne jottee piätuellee. Ton lavdâmkuávluh láá Tave-Amerik, Euraasia já uási Tave-Afrikist.

Riemnjis
'Vulpes vulpes
(Linnaeus, 1758)
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)[1]
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Mammalia
Vyeliluokka Šoddâdeijee njomâtteijeeh Theria
Uásiluokka Vuosâmaadâlâš njomâtteijeeh Eutheria
Lahko Piätuelleh Carnivora
Hiäimu Peenuvelleeh Canidae
Suuhâ Riämnjáh Vulpes
Šlaajâ vulpes

Tovle riemnjis lâi tehálâš čevđiellee – eromâšávt ton härvinâš ivnemutaatioi tiet (om. čapisriemnjis, ristâriemnjis já silbâriemnjis).

Olgohäämi já stuárudâh

mute

Ruopsisriemnjis lii riämnjái suuvâ stuárráámus šlaajâ, mutâ riämnjáin láá stuorrâ kuávluliih iäruh. Rävis riämnjá kukkodâh seibittáá lii 45–90 senttimeetterid; vuohâdis seibi lii 30–55 senttimeetterid. Riemnjis tiäddá 5–10 kiilud. Suomâst riemnjis tiäddá suulân 5–8 kiilud. Oráseh láá stuárráábeh ko niŋálâsah.

Riemnjis lii táválávt ruopsisruškâd (ruopsisriemnjis). Ton ivne puáhtá mulsâšuddâđ kuovgis fiskisruškâdist tevkisruopsâdân. Riämnjá čuávjipeeli lii vielgâd teikâ räänis já ton peljikeejih já ryevjih láá čappâdeh. Seibikeeči lii táválávt vielgâd já raddeest pyehtih leđe kuovgis meerhah. Luándust tiättojeh eres-uv ivnemutaatioh, tego silbâriämnjáh (suulân 10% riämnjáin, eromâšávt Tave-AmerikistSiberiast), moi ivne mulsâšud silbâivnásiist aldasáid čappâdân. Ristâriemnjis lii čapis já ruopsis riämnjá ruossâlistum, mon seelgist lii táválávt čapis ristâkovos.

Lavdâm

mute

Riämnjáh tiättojeh luándulávt Euroopist, Aasia taveoosijn, Tave-AmerikistSahara taavaabeln Afrikist. 1800-lovvoost riämnjáid levâttii riemnjispivdem tiet meid AustralianUđđâ-Seelandân. Uđđâ eellimpirrâsijn riemnjis lii tovâttâm hááituid algâalgâlii luándun, tego vieresšlaajah táválávt. Riämnjá aneh ohtân maailm čyeđe háitulumos vieresšlaajâst. Riemnjis mákkoo meecijn, piälduin, niijtoinkaavpugijn.

 
Riämnjá lavdâm

Motomijn kuávluin tiättojeh páiháliih vyelišlaajah. Ovdâmerkkân:

Eellimvyevih

mute
 
Uáđđee riemnjis

Riämnjáh eelih táválávt eres ellei, tego mievri, vuovdâin teikâ luándulâš vuovdâin. Jis lii tárbu, te riemnjis puáhtá kuáivuđ jieš vuovdâ. Maŋgâ riemnjissuhâpuolvâ kevttih piäju maŋaluvâi. Reeviirstis riämnjást pyehtih leđe maŋgâ piäju, main oovtâst tot čivgá já eres piäjuin tot vyerkkee om. ravâdijd. Piäjuh já vuovdah sättih hammiđ muálkkáás labyrint. Riämnjápiäju pirâstit távjá korrâ haajâ.

Riemnjis lii puohporree. Ton raavâd siskeeld enâmustáá jursseid, mutâ tot puurât meid tiivrijd, šaddoid já rááđuid. Riemnjis uávuttâl säpligijd, njuámmilijd, käniluudijdkuolijd. Šaddoin tot porá muorjijd já heđâlmijd sehe vooljijd. Riemnjis sáttá pivdeđ meid meccikavrâs teikâ vielgispieiniskode vuosijd. Kaavpugijn riämnjáh sättih uuccâđ purrâmuš luonijn. Riämnjá jiešvuođâlâš pivdemvyehi lii vahtiđ jurssee vuágust já ruámmuđ jotelávt saallâs. Riemnjis pivdá veigin já iho.

Riämnjá vajaliih láá stuorrâpiäđuh, eromâšávt kumppiiilvâs. Toh viggeh koddeđ reeviirstis ucebijd piäđuid, vâi ij liččii ennuv kišto salâsijn.

 
Riemnjisčivgâ

Lasanem

mute

Riemnjis puáhtá leđe oovtâ- teikâ maaŋgâkuoimâg. Oovtâ orásist pyehtih leđe maaŋgah niŋálâsah, main tuše ohtâ tâi eenâb čivgeh. Kieimâmäigi lii uđđâive-njuhčâmáánust. Čiivgah šaddeh vyesimáánust teikâ kesimáánust. Niŋálâs čivgá 3–5 čiivgâ. Čuávjiäigi lii 49–55 peivid. Čiivgah teddih suulân 100 grammâd. Čiivgâi čalmeh lekkâseh 10–14 peivid šoddâm maŋa.

Ores iššeed niŋálâs čiivgâi šoddâdmist tienuuvt, ete tot puáhtá purrâmuš piäjun. Juávhu eres niŋálâsah sättih išediđ čiivgâi tipšomist. Jo siämmáá čoovčâ nuorâ riämnjáh oceh jieijâs reeviir. Riämnjáh šaddeh suhâjuátkimahan suulân 10-mánuppajasâžžân. Riemnjis puáhtá eelliđ faŋgâvuođâst paijeel 10-ihásâžžân, luándust ucánjáhháá ucceeb.

Käldeeh

mute
  1. Thomas Lilley: Riemnjis – Vulpes vulpes Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 31.3.2022. (suomâkielân)
 
Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Kettu