Leibi (muorâ)

muorâ

Leibi (Alnus incana) lii lostâmuorâ, mii šadda ridoin, aijuin, meecijn, rotoenâmijn já luođâi piällást.[1]

Leibi (Alnus incana)
Leeibi loostah

Kuosâ suomâkielân já eres sämikieláid

mute

Stuárudâh

mute

Maadâ-Suomâst leibi sáttá šoddâđ paijeel love meettersâžžân, mut Säämist uáli harvii paijeel neelji meetter.

Levânem

mute

Lieibi šadda Euroopist, eromâšávt ton tave- já nuorttâoosijn.

Levânem Suomâst

mute

Leibi lii almolâš muorâ ubâ Suomâst. Leibi koočât loostâid ruánáájin já tondiet toh láá pyereh raavâdamnâseh piäldust teikkâ muorâkäärdist. Maadâ-Suomâst leibi šadda muorrân, ko vist Tave-Suomâ leibi lii táválávt vyelišlaajâ Alnus incana ssp. kolaënsis, mii páácá miestân.[1] Leibi ij lah meendugin táválâš muorâ Säämist já tom puáhtá uáiniđ ereslasseen päikkinoomâi pehti.

Kiävttu sämmilij kulttuurist

mute

Šišne ruopsis ivne finnejii leibipáárhust. Sämmiliih läävejii suoskâđ leeibi páárhu já šišne siämmáá ääigi já tánávt päiniđ naahkijd ruopsis čulgáin. Nubbe vyehi lâi čaacciđ näähki ostočääsist. Ruopsis ivne finnejii meiddei vorrâruottâsist. Tááláá ääigi leeibi vuolâttâsah kiävttojeh kyele suovâstmân.[1] Leibi addel suovâskuálán mučis ruškis iivne.

Leibi lii jieijâs náálá mučis muorâ nomâlâssân stuorrâ lostâidis peeleest, mut tast ij lah aldagin taggaar puáldimmuorâ-árvu, ko lii ovdâmerkkân suávist.

Käldeeh

mute
  1. 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 22.4.2021.