Kuobžâ lii ohtâ Euroop stuárráámuin piätuellein. Kuobžâ vyelišlaajah tiättojeh maaŋgâin kuávluin EuraasiastTave-Amerikist. Kuobžâ lii puohporree já tot uáđá tälvinahhaar tälviv. Kuobžâ lii Suomâ aalmugellee.

Kuobžâ
Ursus arctos
(Linnaeus, 1758)
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst NT (čalmeestoonnum)[1]
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Mammalia
Vyeliluokka Šoddâdeijee njomâtteijeeh Theria
Uásiluokka Vuosâmaadâlâš njomâtteijeeh Eutheria
Lahko Piätuelleeh Carnivora
Vyelilahko Caniformia
Hiäimu Kuobžah Ursidae
Suuhâ Kuobžah Ursus
Šlaajâ arctos

Stuárudâh já olgohäämi

mute

Kuobžâ lii Euroop stuárráámus piätuellee. Eurooplâš ruškiskuobžâ kukkodâh lii 135–250 cm já piäiná kukkodâh 5–15 cm. Niŋálâs kuobžâ seve lii 80–90 cm já orráás 90–125 cm. Niŋálâsah teddih 60–200 kg já oráseh 100–300 kg. Stuárráámus viekkejum luándust iällám syemmilâš kuobžâ lii tiäddám 373 kg. Kuáccám stuorrâpiätukuávdáást ellee lojes Juuso-kuobžâ tiäddá 483 kg. Taveameriklâš vyelišlaajah räniskuobžâkodiakkuobžâ pyehtih leđe stuárráábeh já teddih joba 650 kg. Puoh ucemus vyelišlaajâ lii syyriakuobžâ.

Kuobžâin láá lieggâ soksâmeh já kievrâs rámáh, moh heivejeh pyereest kuáivumân. Kuobžâ peeljih láá uceh já jurbâseh, mutâ toh uáinojeh čielgâsávt. Tuurhâ ivne mulsâšud čappâdist ain kuovgis fiskisránásân.

Lavdâm

mute
 
Kuobžâ lavdâm

Kuobžâ lii ovdil iällám vijđes kuávluin EuraasiastTave-Amerikist, mutâ lii kiäppánâm maaŋgâin kuávluin. Amerikist tiättojeijee räniskuobžâ já kodiakkuobžâ láá kuobžâ vyelišlaajah, mutâ čapiskuobžâ (Ursus americanus) lii sierâ šlaajâ. Alaska ABC-suolluin ellee ruškiskuobžâ lii aldasubbod hiäimu jieŋâkuobžân ko eres maailmist ellee ruškiskuobžáid.

Kuobžâ iälá jieškote-uvlágán eellimpirrâsijn Aasia koške aroin tuundran já liähmus arvemeccijd.

Kuobžah láá maailmist ohtsis suulân 230 000 ohtâgâssâd. Stuárráámus populaatioh kávnojeh Ruošâst (suulân 120 000), Ovtâstum staatâin (32 500) já Kanadast (21 750). Euroopist láá ohtsis 14 000 kuobžâd.

Suomâst kuobžâ lii čalmeestoonnum šlaajâ. Luánduriggodâhkuávdáá mield Suomâ kuobžânääli lii lasanâm 2000-lovvoost. Ovdil 2020 miäcástempaje Suomâst lijjii áárvu mield 2 300–2 500 kuobžâd. Čohčuv maaŋgah Suomâ kuobžah sirdâšuveh Ruošâ pel. Kuobžah tiättojeh pirrâ Suomâ peic Ålandist. Suomâ kuobžânääli tiättoo kuittâg enâmustáá Nuorttâ-SuomâstLaapist.

Suomâst tiättojeijee kuobžah juáhhojeh kyevti juávkun geeniárbáduv mield. Kuobžâ masa suvâttui 1900-lovo aalgâst miäcástem tiet, mon maŋa kuobžah pottii Suomân Ruošâst. Piätârist puáttám kuobžah asâiduttii Maadâ-Suomâ ain Lieksa räi, já Kuáládâhnjaargâst puáttám kuobžah asâiduttii Tave-Suomâ.

Käldeeh

mute
  1. Thomas Lilley: Kuobžâ – Ursus arctos Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
 
Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Karhu