Juŋŋâ (Vaccinium vitis-idaea) lii koškes já vorâs kuolbâmeecij, tuoddârij, jeggimeecijkällei myerji.[1]

Juŋŋâ (Vaccinium vitis-idaea)

Juŋŋâ suomâkielân já eres sämikieláidMute

LevânemMute

Juŋŋâ šadda Tave-AmerikâstEuraasiast. Tot šadda vijđáht koškes já vorâs kuolbâmeecijn, tuoddârist, jeggimeecijn já källei alne. Tot killáá koškesvuođâ pyereest já lijkkoo čuovvâd soojijd. Suoivâsoojijn myerjih iä veltihánnáá šoodâ ollágin.[1]

Kiävttu sämmilij kulttuuristMute

Talhâsin juuŋâst láá ärbivuáválávt kevttum loostah. Loostah čuággojeh liäđđumääigi maŋa. Juŋŋâlostâteejáin tipšuu kužžâpocceevááduid, kudduumijd, leesmi já čirgottâs. Myerjih nanosmitteh vuoptâsuonâid. Sämmiliih láá puurrâm juuŋâid nuhtán, mutâ sij vyerkkejii taid täälvi várás.[1]

Juuŋâid puáhtá kevttiđ maaŋgânáál: piärgu- teikkâ kyelipurrâmâšâiguin, suohâdân, kiisselân, juhâmuššáid, liäibumân já pajalâssáid.[1]

KovegalleriaMute

KäldeehMute

  1. 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 1,11 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 17.5.2021.