Juŋŋâ
Juŋŋâ (Vaccinium vitis-idaea) lii koškes já vorâs kuolbâmeecij, tuoddârij, jeggimeecij já källei myerji.[3]
| Juŋŋâ Vaccinium vitis-idaea |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[2] |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Šadoh Plantae |
| Tävgi | Pocceešadoh Tracheophyta |
| Vyelitävgi | Kukkee šadoh Angiospermae |
| Luokka | Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida |
| Lahko | Ericales |
| Hiäimu | Toŋâsšadoh Ericaceae |
| Vyelihiäimu | Vaccinioideae |
| Suuhâ | Juuŋah Vaccinium |
| Šlaajâ | vitis-idaea |
Juŋŋâ suomâkielân já eres sämikieláid
mute- suomâkielân: puolukka[3]
- maadâsämikielân: jugŋe[3]
- umesämikielân: jåg´ŋa[3]
- pittáámsämikielân: jågŋå[3]
- juulevsämikielân: jågŋå[3]
- orjâlâškielân: jogŋâ[3]
- nuorttâlâškielân: joŋŋ[3]
- kieldâsämikielân: joŋŋ[3]
Levânem
muteJuŋŋâ šadda Tave-Amerikist já Euraasiast. Tot šadda vijđáht koškes já vorâs kuolbâmeecijn, tuoddârist, jeggimeecijn já källei alne. Tot killáá koškesvuođâ pyereest já lijkkoo čuovvâd soojijd. Suoivâsoojijn myerjih iä veltihánnáá šoodâ ollágin.[3]
Kiävttu sämmilij kulttuurist
muteTalhâsin juuŋâst láá ärbivuáválávt kevttum loostah. Loostah čuággojeh liäđđumääigi maŋa. Juŋŋâlostâteejáin tipšuu kužžâpocceevááduid, kudduumijd, leesmi já čirgottâs. Myerjih nanosmitteh vuoptâsuonâid. Sämmiliih láá puurrâm juuŋâid nuhtán, mutâ sij vyerkkejii taid täälvi várás.[3]
Juuŋâid puáhtá kevttiđ maaŋgânáál: piärgu- teikkâ kyelipurrâmâšâiguin, suohâdân, kiisselân, juhâmuššáid, liäibumân já pajalâssáid.[3]
Kovegalleria
mute
Käldeeh
mute- ↑ IUCN Red List Čujottum 22.11.2022 (eŋgâlâskielân)
- ↑ Mikko Piirainen: Juŋŋâ – Vaccinium vitis-idaea Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 22.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ 3,00 3,01 3,02 3,03 3,04 3,05 3,06 3,07 3,08 3,09 3,10 3,11 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 17.5.2021.