Ana Tijoux

chilelâš-ranskalâš ráppájeijee, hiphop-musikkár, feminist já aktivist
Anamaría Tijoux Merino
Persovntiäđuh
Šoddâm kesimáánu 12. peeivi 1977 (ahe 47)
Šoddâmsaje Lille, Ranska
Aalmugjeessânvuotâ ChileRanska
Musikkár
Artistnommâ Ana Tijoux
Anita Tijoux
Aktiivlâžžân 1997
Genreh pooliitlâš ráp, trip hop, R&B, urban contemporary
Skiärrufinnodâh Nacional Records
Palhâšumeh
BBC 100 nisonid (2020)
Peerâ
Vaanhimeh María Emilia Tijoux
Roberto Merino Jorquera
Pelikyeimi Jon Grandcamp (kuovâmáánu 2019 rääjist)
Párnááh 2
Lasetiäđuh
Päikkisijđo https://anatijoux.bandcamp.com/

Ana Tijoux, olmâ nommâ Anamaría Tijoux Merino (š. kesimáánu 12. peeivi 1977, Lille, Ranska) lii chilelâš-ranskalâš ráppájeijee, hiphop-musikkár, feminist já aktivist.

Ana Tijoux ive 2020

Eellim

mute

Anamaria Tijoux šoodâi kesimáánu 12. peeivi 1977 Lillest, Ranskaast, kuus suu vaanhimeh láin patârâm Chilest Augusto Pinochet jiešvääldi tiet ive 1976.[1] Suu eeči lâi Douglas Olivares, já suu enni lii sosiologia professor já totkee María Emilia Tijoux.[2] Suu vaanhimeh iäránáin, ko Tijoux lâi páárnáš. Maŋeláá suu enni naajâi perruu ustev já chilelâš patâreijee Roberto Merino Jorquerain, kiäst maŋeláá šoodâi Anamaria eeči meid virgálávt.[3]

Ive 1982 sij värrejii pargo tiet Lillest Pariisin, kost sij assii Bellevillest já Saint Mauricest.[4] Ive 1983 vaanhimeh vuolgâttáin 6-ihásâš Tijoux ohtuu kirdemmašináin Ranskaast Chilen teivâđ ááhus, äijihis já eres huolhijdis, kiäh lijjii pááccám toho.[1] Tot lâi vuossâmuš kerdi, ko Tijoux ooinij Chile já suuvâs. Tijoux kiirdij toho ohtuu tondiet ko suu vaanhimeh iävá puáhtám vyelgiđ fáárun, tastko Pinochet lâi vala staatâhovdân.[1]

Ko Tijoux lâi 12-ihásâš, suu eeči surmij jieijâs.[1]

Kuovâmáánust 2019 Tijoux naajâi ranskalâš musikkár Jon Grandcamp Jráin.

Karrieer

mute

Ana Tijoux kuulâi Makiza-nommâsii juávkun. Tot lâi chilelâš hiphop-juávkku, mii vuáđudui ive 1997. Ana lasseen juávhust lijjii kulmâ eres jeessân. Juávkku lii almostittâm ohtsis nelji album, main vuossâmuš almostui ive 1998 já majemuš ive 2005.[5]

Ive 2006 Ana algâttij soolokarrieeris. Suu vuossâmuš album almostui ive 2007, já nubbe ive 2010. Vuossâmuš album lii ollásávt espanjakielân. Nube albumist vist Ana ráppáá sehe espanja- já ranskakielân.

Palhâšumeh

mute

Ive 2020 BBC valjij Tijoux 100 nisonid -liiston.[6]

Grammy Awards

mute
Ihe Kategoria Album Puáđus
2011 Pyeremus Latin Rock, Urban teikâ Alternative album 1977 Iävtukkâsvuotâ
2013 La Bala Iävtukkâsvuotâ
2015 Vengo Iävtukkâsvuotâ

Latin Grammy Awards

mute
Ihe Kategoria Album/Laavlâ Puáđus
2012 Pyeremus urbaanlâš muusikalbum La Bala Iävtukkâsvuotâ
2013 Pyeremus urbaanlâš laavlâ "Sacar la Voz" (oovtâst Jorge Drexleráin) Iävtukkâsvuotâ
2014 "Vengo" Iävtukkâsvuotâ
Ive skiärru "Universos Paralelos" (oovtâst Jorge Drexleráin) Vuáittu
Ive laavlâ Iävtukkâsvuotâ

Diskografia

mute
 
Makiza ive 2005

Makiza-juávhust

mute

Sooloskiäruh

mute

Singleh

mute
  • 2016 – "Calaveritas" (oovtâst Celso Piñain)
  • 2016 – "Luchín"
  • 2019 – "Cacerolazo"
  • 2020 – "Libertad"
  • 2020 – "Antifa Dance"
  • 2020 – "No estamos solas"
  • 2020 – "Pa que"
  • 2020 – "Rebelión de octubre" (oovtâst MC Millarayin)
  • 2021 – "Mal"
  • 2023 – "Niñx"

Fáádást eres soojijn

mute

Käldeeh

mute
  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Ana Tijoux: “Yo estaba feliz rapeando, pero la fama me enajenó” El País. 18.11.2019. Čujottum 11.4.2021. (espanjakielân)
  2. María Emilia Tijoux Hemispheric Institute of Performance and Politics. 2017. Čujottum 11.4.2021. (eŋgâlâskielân)
  3. Acevedo, Rocío Román. Ana Tijoux, la voz de las mujeres que callan ante la violencia El Financiero. 18.12.2019. Čujottum 11.4.2021. (espanjakielân)
  4. Ponce, David. Ana Tijoux MusicaPopular.cl. Čujottum 11.4.2021. (espanjakielân)
  5. Enciclopedia del Rock, Grupo Makiza web.archive.org. 11.2.2012. Čujottum 29.6.2023. (espanjakielân)
  6. BBC 100 Women 2020: Who is on the list this year? BBC. 23.11.2020. Čujottum 11.4.2021. (eŋgâlâskielân)
  7. Ana Tijoux's New 'Elefant' Mixtape www.npr.org. Čujottum 29.6.2023. (eŋgâlâskielân)