Vyeimi (fyysiik)

Vyeimi (läättinkielân fortis, tubdâldâh F) lii fysikâst vuáruvaikuttâs styeresvuođâ kovvejeijee vektorstuárus. SI-vuáháduvvâst vyeimi ohtâdâh lii Newton já ohtâduv tubdâldâh N. SI-vuáháduv vuáđuohtâdâhhân Newton lii .

Káppálâhân čyeccee olesvyeimi muttá káppáluv jototile. Newton II laavâ mieldi stađâvyeimi addel káppálâhân, mon massa lii , jođálmittemvuođâ nuuvt, ete .

Puoh vyeimih šaddeh káppáluvâi koskâsâš vuáruvaikuttâsâst. Newton III laavâ mieldi kyevti káppáluv vuáruvaikuttâsâst kuábáš-uv káppálâh čuácá nuubán siämmáá stuorrâ, mut vyestikevâdis vyeimi. Ovdâmerkkân Eennâmpállu čuácá tom alda leijee káppáluvváid tiädduvyeimi, mut puoh káppáluvah čyecih eennâmpáálun siámmáá stuorrâ, mut vyestikevâdis vyeimi. Eennâmpáálu massa lii kuittâg-uv nuuvt styeres, ete toos čyecee vyeimih iä vaaigut tom jototilán.

Makroskooppisâš káppálâhân vaigutteijee vuoimijd puáhtá jyehiđ kyevti juávkun: kuoskâttâs- já káidusvuoimijd. Kuoskâttâsvyeimih, tego kaco já tuuvdâvyeimih, tiättojeh talle ko káppáluvah kuoskâtteh nubijdis. Káidusvyeimih, ovdâmerkkân tiädduvyeimi sehe šleđgâ- já magneetvyeimih, vuod vaigutteh kukken já toi sirden tuáimih jieškote-uvlágán kiedih. Aatoomfyysiik lii kuittâg-uv čáittám, ete puoh kuoskâttâsvyeimih šaddeh šleđgâmagneetlâš vuáruvaikuttâsâst.

Vuoimijd puáhtá jyehiđ konservatiivlâš já láppusâš vuoimijd. Ovdâmerkkân tiädduvyeimi lii konservatiivlâš já kaco láppusâš vyeimi. Jis puoh systeemist vaigutteijee vyeimih láá konservatiivliih, te systeem meekaanlâš energia siäilu. Láppusâš vuomij tiet uási tast muttoo liegâsvuottân.

Vuomij ovtâstittemMute

Jis káppálâhân vaigutteh maaŋgah vyeimih, já toh vaigutteh káppáluv siämmáá čuogâstâhân, te toi ohtsâšvaikuttâs puáhtá rekinistiđ, jis kieđâvuš vuoimijd vektorin já rekinist taid oohtân. Jis vyeimih čyeccih eres čuogâstuvváid, te toh tovâtteh káppáluv juurrâm já tondiet vuoimijd kalga rekinistiđ taan tábáhtusâst vyeimi momentin.

KäldeehMute

 Taat artikkâl lii jurgâlus
Taat artikkâl lii puohrâkkân teikkâ uásild jurgâlum suomâkielâ Wikipedia artikkâlist «Voima (fysiikka)».