Tavečuovjisjerjâ

Tavečuovjisjerjâ; Cicerbita alpina; (Linnaeus) Wallr.
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen	Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde	Šadoh Plantae
Vyelikodde	Pocceešadoh Tracheobionta
Tävgi	Siemâšadoh Spermatophyta
Vyelitävgi	Čiähásiemmânsiih Magnoliophytina
Luokka	Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida
Lahko	Asterales
Hiäimu	Asteršadoh Asteraceae
Suuhâ	Tavečuovjisjeerjah Cicerbita
Šlaajâ	alpina

Tavečuovjisjerjâ (Cicerbita alpina) lii ollâ šaddo, mii tiättoo Laapist, Taažâ vaarijn já Aalpâin. Suomâst tot tiättoo Laapi eennâmkoddeest, Tavenuorttiienâmist já Kainuust.

Tavečuovjisjerjâ suomâkielân já orjâlâškielân

suomâkielân: pohjansinivalvatti
orjâlâškielân: jeađjá, jearjá, jearji, jierji, jeađja, jearja, davvealitjearja

Stuárudâh já olgohäämi

Tavečuovjisjerjâ lii suulân 50–200 cm olluv. Suomâst tot kukkee syeini-porgemáánust. Kukáh láá kuovgisčuovjâdeh teikâ čuovjisvioleteh .

Eellimpiirâs

Tavečuovjisjerjâ šadda lahtâ soojijn, kost enâmist láá ennuv raavvâdamnâseh. Tom puáhtá kavnâđ juuvâi já aijui aldakuávluin, rotoenâmijn sehe suánjuin.^[1]

Kiävttu sämmilij kulttuurist

Sämmiliih vuoššii tavečuovjisjeerjâ já siävuttii čuoppum šado poccuumielhijn oovtâst iävroin teikkâ sälttisuoinijn. Nuorâ šadoi veerdih porrojii nuhtán ton maŋa ko siđhes korrâkerdi valdui meddâl. Tavečuovjisjerjâ lâi sämmilijd uápis já puurrâmrääsi já sälttisyeini lasseen tot lâi sijjân herskušaddo.^[1]

Tavečuovjisjeerjâ veerdijd puáhtá čuoppâđ já čaacciđ, vâi ton viehâvis smakkâ lappuuččij. Ton maŋa tot lii pyeri aamnâs määlistmist teikkâ salatist. Veerdih siäiluh meiddei puolâščuhheest.^[1]

Kovegalleria

Käldeeh

↑ ^1,0 ^1,1 ^1,2 Ukkonen, Kirsi: ANARÂŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 4.2.2022.

[jultika.oulu.fi-1] 1,0 ^1,1 ^1,2 Ukkonen, Kirsi: ANARÂŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 4.2.2022.

[1]