Sämmilij evakko

Sämmilij evakko lii sämmilij sirdem máádás Laapi suáđi ääigi.

Evakkomätki máádás - Suáđigilist čohčuv 1944

Suomâ jotkâsuáti Sovjetlittoin nuuvâi čohčâmáánu aalgâst 1944. Tastmaŋa Suomâ algâttij suáđi Saksa suátivievâ vuástá. Saksaliih sirdâšuvvii kuuloold tavas já Tave-Taažân. Laapi eennâmkode puoh ässeeh evakuistojii suáđi vyelni meddâl. Tastko suátitoimâkuávlu maadârääji lâi Oulujoki-Oulujärvi-Sotkamo-linjáást, te tavemus torvolâš saje lâi Koskâ-Pohjanmaa suulân 700 km Säämist máádás. Iänuduv sämmiliih evakuistojii Tave-Ruotân.

Távjá omâduv já käärji puohtii väldiđ mottoom verd fáárun, mut Piäccám, Aanaar já Ucjuuvâ ässei omâdâh paasij tuáhá, já sii käärji njuovvii teikâ vuobdii saksaláid. Evakuistem piištij masa kyehti oho, já tot luhostui uáli pyereest. Suulân kyevti tuhháát sämmiliist tuše muáddi love almaa paccii Sáámán hoittáđ poccuid. Saksaliih tuššâdii Suomâ já Taažâ Laapi masa ollásávt – eromâšávt maađijij alda leijee kuávluid. Suomâ Laapist tuššâdem lâi mađe stuárráb, tađe taveláá pottii. Sämmiliih evakuistojii Koskâ-Pohjanmaan neelji kieldân: Aanaar ässeeh Ylivieskan, Ucjuuvâ ässeeh Alavieskan, nuorttâsämmiliih Kalajokin já Sompio uccâ viehâdâh Himankan. Evakuistum sämmiliih assii aalgâst škoovlâin já eres almolijn soojijn, mut čohčuv sij pessii ovtâskâs tááloid.

Sämmilij evakko tovâttij čuolmâid. Sist iä lamaš fáárust tävireh iäge purrâmušah. Maaŋgah sämmiliih iä máttám suomâkielâ pyereest. Ton lasseen syemmilijn lijjii ennuv munekááduh sämmilij já sii kulttuur háárán. Ko tälvi poođij, te šoddii ennuv čuolmah, moh lahtojii asâmân, pihtâsáid já purrâmušân. Aassâmsajeh lijjii uceh já áttáseh, pihtâseh lijjii pááccám Sáámán, já purrâmuš lâi vääniht. Korrâ puolâštälvi toovâi tile vala vaigâdubbon. Evakuistum sämmilij juávhust jämimeh lijjii čuuvtij eenâb ko páihálij syemmilij juávhust. Eromâšávt päärnih jamâdii täälvi ääigi maaŋgâlágánáid tavdáid. Čuolmâin huolâhánnáá sämmiliih vuáháduvvii tilán kuáhtulávt. Eromâšávt nuorâ sämmiliih mákkojii Koskâ-Pohjanmaast. Sij uápásmuvvii siämmááahasáid nuoráid já ellii tánssámsoojijn.

Evakuistum viehâduv maaccâtškuottii kiđđuv já keessiv 1945, já uáli maaŋgâs sist maccii tállán. Ucjuuvâ kieldâ lâi šeštum saksalij tuššâdmist pyereest, já ton 900 sämmilii ässest suulân peeli maccii kiđđuv já nubbe peeli keessiv. Ollásávt tuššâdum Aanaar kieldâ ässein vuod tuše váhá paijeel peeli maacâi keesi ääigi.

Uđđâ eellim algâttem tuššâdum Säämist lâi vaigâd. Aanaar já Iänuduv kieldâin masa puoh rakânâsah já huksiittâsah lijjii tuššâdum. Kuálásteijeid ohtâ stuárráámuin čuolmâin lâi tot, et saksaliih lijjii tuššâdâm masa puoh kárbáid. Puásuiomâsteijeid vuod čielgâi, et puásuikäärji meeri lâi kiäppánâm čuuvtij Laapi suáđi ääigi já paijeel 50 % puoh poccuin lijjii jáámmám teikâ mudoi lappum. Vaigâdumos tile lâi Piäccám nuorttâsämmilijn, ko sii aassâmkuávlu lâi pááccám Ruošâ pel. Soođij nuuhâm maŋa Suomâ ferttij luovâttiđ Piäccám Sovjetliiton, iäge nuorttâliih puáhtám maccâđ ärbivuáváláid aassâmsojijdis. Syennjilsiijdâ nuorttâliih asâttuvvojii Čevetjäävri kuávlun, Piäccám nuorttâliih Čaarmâjäävri-Njellim kuávlun já Paččvei nuorttâliih Kiđđâjävri-Mustola kuávlun. Njellimân värrejii ohtsis 35 nuorttâlâšperrud.

Evakkoäigi opâttij sämmiláid ennuv uđđâ aašijd syemmilij eellim- já pargovuovijn já muutij pisovávt sämmilij kulttuur.