Ruošânjuámmil
Ruošânjuámmil (Lepus europaeus) lii njuámmilellei laahkon kullee šlaajâ, mii tiättoo algâalgâlâš šlaaijân Euroopist já Aasia uárjioosijn.
| Ruošânjuámmil Lepus europaeus (Pallas, 1778) |
|
|---|---|
-cropped.jpg) |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš) |
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Njomâtteijeeh Mammalia |
| Lahko | Njuámmilelleeh Lagomorpha |
| Hiäimu | Njuámmileh Leporidae |
| Suuhâ | Lepus |
| Šlaajâ | europaeus |
Stuárudâh já olgohäämi
muteRuošânjuámmil rummâš kukkodâh lii 55–68 cm, já pieinis lii 8–12,5 cm kukke. Ruošânjuámmil tiäddá 2,5–7 kg já iälá táválávt 8–12 ihheed.[2] Čielgipeeli lii fiskislágán ränisruškâd, já čuávjipeeli lii vielgâd. Ertpeleh, čeve já ryevjih láá ruostâruopsâdeh teikâ ruostâfiskâdeh. Pieinis lii vielgâd já čappâd. Peeljih láá kuheh já tain lii čapis keeči. Tälvisoksâm ivne mulsâšud aldasáid kesisoksâm iivnest silbâránásân. Njuámmil sitá ollásávt vielgis tuurkân, mutâ ruošânjuámmil tälvisoovsâ lii váhá kuovgâdub ko kesisoovsâ.[3] Keessiv ruošânjuámmil iärut njuámmilist kuhebijn peeljijn já kyevtivnásii piäinást.
Lavdâm já eellimpiirâs
mute
Ruošânjuámmil lii algâaalgâst lavdâm Uárji-Aasia koškejolgádâsâin. Euroop stuorrâ šaddokerdistielâsijn ruošânjuámmil lii enâmustáá lavdâm lostâvuovdijd, siähálâsvuovdijd já koškejolgádâssáid. Ruošânjuámmil lavdâmpirâsin lii masa ubâ Euroop, tuše Tave-Euroopist iä tiettuu ruošânjuámmileh. Suomân ruošânjuámmil laavdâi maadânuorttist 1800-lovo loopâ rääjist, já 1930-lovvoost tot lâi jo lavdâm masa ubâ Suomân. Onnáá peeivi ruošânjuámmil tiättoo Oulu aloduv räi.
Ruošânjuámmil lii kolvum meid Ovtâstum kunâgâskoodán. Lii arvâlum, ete jo tovlááh roomaliih kolvii ruošânjuámmil Britannian. Ruošânjuámmil lii kolvum meid Euroop ulguubel: Argentiinan, Australia Tasmanian, Barbadosân, Brasilian, Kanadan, Chilen, Falklandân, Irlandân, Uđđâ-Seelandân, Réunionân, Uruguayn já Ovtâstum staatáid.
Ruošânjuámmil mákkoo aassâmviäsui aldasijn muorâkaardijn, muorâstuvâin já piälduin. Njuámmil vuod mákkoo eenâb meecijn. Mecciroobdâin taah kyehti šlaajâ sättih eelliđ paldâluvâi. Motomin ruošânjuámmil já njuámmil ruossâlistojeh-uv.[4]
Lasanem
muteRuošânjuámmil lassaan pyereest. Niŋálâs puáhtá čivgâđ kulmii, motomin joba neljii ivveest. Ruošânjuámmiloráseh kištodeh niŋálâsâst. Kištottelleeh čuážžuleh monnjâjuolgijd já tuáruh kepilijguin.[5] Čuávjiäigi lii 42 peivid. Táválávt šaddeh 7–10 čivgâd.[6] Čiivgah uáinojeh, já tain láá soksâmeh. Enni piämmá čiivgâid ohtii peeivist suullân kyevti oho ääigi.
Fáádást eres soojijn
mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Ruošânjuámmil.
Käldeeh
mute- ↑ Thomas Lilley: Ruošânjuámmil – Lepus europaeus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ Rusakko - sallanalakoulu.purot.net Čujottum 3.5.2021 (suomâkielân)
- ↑ Talveen valmistautuminen, eläimet - oulu.fi Čujottum 3.5.2021 (suomâkielân)
- ↑ Rusakko, jänis vai rusakko-jänis? - suomenluonto.fi Čujottum 3.5.2021 (suomâkielân)
- ↑ Rusakkojen kevätturnaus - suomenluonto.fi Čujottum 3.5.2021 (suomâkielân)
- ↑ RUSAKKO (Lepus europaeus) - riistakolmiot.fi Čujottum 3.5.2021 (suomâkielân)
