Roovvâdmáánu 20.
Roovvâdmáánu 20. peivi lii gregoriaanlâš kalender mield ive 293. peivi (kárgámive 294. peivi). Ive loopân láá 72 peivid.
.jpg)
Nommâpeeivih
mute- anarâš kalender: Kuttoor, Kasper
- syemmilâš kalender: Kauno, Kasper, Kasperi, Jasper, Jesper
Tábáhtusah
mute- 2023 – Maailm vuossâmuu nuorttâlâškielâg kuhes elleekove Jeʹvida vuosâeehid uárnejui Suomâst.[1]
Šoddâmeh
mute- 1275 – Chungseon, Goryeo kunâgâs ive 1298 já iivij 1308–1313 (Korea) (j. 1325)
- 1891 – James Chadwick, ive 1935 Nobel-fyysiikpalhâšume finnim brittilâš fysikkár (j. 1974)[2]
- 1901 – Aarne Hytönen, syemmilâš arkkiteht (j. 1972)[3]
- 1964 – Kamala Harris, ovtâstumstaatâlâš äššivyeijee, politikkár já Ovtâstum staatâi 49. väripresident
- 1990 – SlinCraze, tavesämmilâš ráppájeijee Taažâ peln
Jämimeh
mute- 1892 – Georg Wilenius, syemmilâš arkkiteht (š. 1831)
- 1984 – Carl Ferdinand Cori, ive 1947 Nobel-talhâstieđâpalhâšume finnim nuorttâriijkâ-uŋgarlâš-ovtâstumstaatâlâš biokemist (š. 1896)[4]
Fáádást eres soojijn
mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Roovvâdmáánu 20..
Käldeeh
mute- ↑ Kelemeny, Sara: Je'vida tuo pakkosuomalaistamisen traumat valkokankaalle – Eeva Nykänen: ”Se itketti eniten, miten lapsia silloin käsiteltiin” Yle Uutiset. 20.10.2023. Čujottum 20.10.2023. (suomâkielân)
- ↑ James Chadwick nobelprize.org. Čujottum 8.5.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Aarne Hytönen Arkkitehtuurmuseo. Čujottum 16.6.2022. (suomâkielân)
- ↑ Carl Cori nobelprize.org. Čujottum 11.11.2022. (eŋgâlâskielân)