Čäcikuáđhuš
Čäcikuáđhuš tâi piisam (Ondatra zibethicus) lii Tave-Amerikist puáttám muoldâgšlaajâ, mii lii ištâdum čevđiellen meid Suomân. Čäcikuáđhuš lii Ondatra-suuvâ áinoo šlaajâ.
Čäcikuáđhuš Ondatra zibethicus (Linnaeus, 1766) |
|
---|---|
Tile | LC (eellimvuáimálâš) |
Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš) |
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
Kodde | Elleekodde Animalia |
Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
Luokka | Njomâtteijeeh Mammalia |
Lahko | Jurssee Rodentia |
Vyelilahko | Säpliglágáneh jursseeh Myomorpha |
Pajehiäimu | Muroidea |
Hiäimu | Muridae |
Vyelihiäimu | Muoldâgeh Arvicolinae |
Suuhâ | Ondatra |
Šlaajâ | zibethicus |
Olgohäämi
muteČäcikuáđhuš lii 24–40 cm kukke, já tast lii 19–28 cm kukkosâš seibi. Čäcikuáđhuš tiäddá 0,6–1,9 kg. Tot lii ruškis ellee, mon selgipeeli lii tevkkâdub já čuávjipeeli lii kuovgâdub. Monnjâjyelgih láá stuárráábeh ko ovdâjyelgih. Monnjâjuolgijn láá torgâdis soksâmeh, moh suápih pyereest vuoijâmân. Seibi lii čapisräänis. Seeibist lii čuomâsloovdâ, já tot lii váhá siijđoin tapčasâm. Eromâšávt puáris ohtâgâsâin seibi lii siijđoin tapčasâm já lii kulmâ keerdi aaleeb ko kobdeeb.
Lavdâm
muteČäcikuáđhuš lii vuálgus Tave-Amerikist, kost tot tiättoo tavemustáá Alaskast já Newfoundlandist, Kanadast. Mädimustáá šlaajâ tiättoo Meksikoluovtâst, Rio Grandest já Coloradojuuvâst.
Čäcikuáđhuš ištâdui ive 1905 Tave-Amerikist Euroopân čevđiellen. Šlaajâ levânij jotelávt. Euroopist čäcikuáđhuš tiättoo tave-, koskâ- já nuorttâ-oosijn. Suomân čäcikuáđhuš ištâdui vuosmuu keerdi Kajanân ive 1919, mutâ esken kulmâ ive maŋeláá ištâdem luhostui Pohjanmaa eennâmkoddeest. Merhâšittee ištâdemkuávluh lijjii Kirkkonummi, Hämeenlinna, Suomussalmi já Sulkava. Jo 1950-lovvoost čäcikuáđhuš lâi levânâm Suomâst ton tááláá lavdâmkuávlun. Suomâst šlaajâ ij kuittâg tiettuu tavemuu Säämist.[1]
Čäcikuáđhuš ij lah liijkás tárkká ton eellimpirrâs valjimist. Tot iälá merâriddokuávluin, stuorrâ já uccâ jaavrij riddoin sehe maaŋgâlágánijn vohâdis čácáduvâin. Tergâd lii tot, ete tälviv čääsih iä jiäŋu pone räi. Almolumos eellimpirrâsist — stuorrâ, cuávis já šaddaas jaavrijn — tot ráhtá piäjumievtâ enâmus oovtâ meetter kieŋâlis čáácán. Meerâ riddoost tâi vohâdis čääsist pááruh tâi virde vahâgiteh älkkeht piäju. Tondiet čäcikuáđhuš kuáivu piäjus riddoviemmârân.[2]
Eellimvyevih
muteRaavâd
muteČäcikuáđhuš lii iänáážin šaddoporree. Ovdâmerkkân huáših já luhteešadoh láá toos tergâdis raavâd. Cuávis čaasijn čäcikuáđhuš sáttá puurrâđ šaddoid nuuvt pehtilávt, ete tot heevât siämmást puško kođosoojijd. Šaddoin čäcikuáđhuš porá tuše párásumos oosijd – eromâš pyereh láá tagareh uásih, main láá valjeeht čiđđâhydraateh já proteiineh. Šaddopurrâmuš lasseen čäcikuáđhuš porá kuolijd já saivâčaasij stuorrâ skáálžuid. Kiđđâjieŋâ alne kávnojeh motomin skáálžu koorâin rahtum lejeh.[1]
Lasanem
muteLasanemäigi lii njuhčâmáánust čohčâmáánun. Koskâ-Euroopist čäcikuođhuust láá táválávt 2 piäsáduv ivveest, main láá joba 10 čivgâd. Taveláá, tego Suomâst, lii tuše ohtâ piäsádâh ivveest. Čäcikuáđhušnääli mulsâšud korrâsávt iveääigi mield. Tälviv šiev eellimpirrâsist eelih tuše kulmâ ohtâgâs riddokilomeetterist, tâi 5–10 čäcikuođhuužid hehtaarist. Syeinimáánust riddokilomeetterist sättih leđe joba 10 čäcikuođhuužid. Uási nuorâ ohtâgâsâin vyelgih vajâldiđ kiđđuv. Čohčuv čäcikuáđhušnääli kiäppán pivdem tiet. Táválávt 80–90 % nuorâi čäcikuođhuin jäämih täälvi ääigi.[3]
Vieresšlaaijân
muteČäcikuođhuu aneh háitulâš vieresšlaaijân já ton pivdemäigi lii táválávt kukke. Ovdâmerkkân iivij 2021–2022 tot aalgij porgemáánu 1. peeivi já nuuvâi syeinimáánu 31. peeivi 2022.[4] Čäcikuáđhuš lii vala-uv halijdum čevđiellee. 2000-lovo pelimuddoost čäcikuođhuid miäcástii suulân 5 000–10 000 ohtâgâssâd.
Čäcikuáđhuš lii meid maŋgáid piäđoid, tego riämnjás já miiŋkin, tergâdis salâsellee eromâšávt hyenes jursseeiivij.[1]
Kovegalleria
mute-
Čäcikuáđhuš vuoijâmin
-
Čäcikuođhuu piäjumiehtâ
-
Čäcikuáđhuš purâmin
Käldeeh
muteWikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Čäcikuáđhuš. |
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.
- ↑ Bjärvall, Anders & Ullström, Staffan: Suuri nisäkäskirja, Euroopan nisäkkäät. Helsinki: Tammi, 1985.
- ↑ Bjärvall, Anders & Ullström, Staffan: Euroopan nisäkkäät. Helsinki: Tammi, 2003.
- ↑ Piisami (haitallinen vieraslaji) Čujottum 22.10.2021 (suomâkielân)