Bogno lii oovdiš kieldâ Lugano pirrâdâhkoddeest, Ticino kantonist, Sveeicist. Onnáá peeivi tot kulá Lugano kaavpug Val Colla -nommâsii kaavpuguásán. Ive 2012 Bognost assii 142 olmožid.[3] Kieldâ vijđodâh lâi 4,21[1] km², já ton ässeesaahâdvuotâ lâi 33,73 ässed/km².

Bogno
oovdiš kieldâ
Fojorina-nommâsâš vääri já Bogno (uálgispeln)
Fojorina-nommâsâš vääri já Bogno (uálgispeln)
vaakun
vaakun

Bogno

Koordinaateh: 46°05′24″N, 9°03′43″E

Staatâ Sveicci
Kanton Ticino
Pirrâdâhkodde Lugano
Tááláš kieldâ Lugano
Vuáđudum ij tiäđust
Lopâttum 2013
Vijđodâh 4,21[1] km²
Alodâh 972[1][2] m
Ässeeloho 142[3] (2012)
Ässeesaahâdvuotâ 33,73 ässed/km²
Äigi UTC+1
– kesiäigi UTC+2
Kieldânummeer 5155
Postânummeer 6951
Sundenummeer 091
Bogno kieldâ
Bogno kieldâ
Ticino kanton
Ticino kanton

Bogno naaburkieldah lijjii CertaraValcolla Sveeicist sehe CavargnaVal Rezzo Italiast.

Historjá

mute
 
San Lucio -várádâhnjuáski

San Rocco kirkko mainâšui vuossâmuu tove ive 1591, já tot vijđedui ive 1780. Ive 1811 Bogno iäránij Colla servikoddeest. 1800-lovvoost Bogno ässeeh lijjii čovgâ ohtâvuođâst Cavargna leevi ässeiguin Italia peln San Lucio -várádâhnjuáski peht. Ohtâvuođah Luganon kuittâg lasanii tast maŋa ko luodah toho huksejuvvojii iivij 1854 já 1886.[3]

1900-lovo Bogno ässeeloho kiäppánij jotelávt, tastko eennâmtuálu ij lamaš innig siämmáá tehálâš ko ovdil já ulmuuh värrejii Luganon, kost lijjii pyerebeh máhđulâšvuođah finniđ pargo. Siämmást stuorrâ uási siijdâ tááluin muttojii luámutáállun, já onnáá peeivi táálui omâsteijeeh viettii Bognost luámuidis. 1900-lovo loopâst siijdâst toimii muorâčeppityejiviste já hooteel-raavâdviäsu.[3]

Kieldâlahtem

mute

Bogno kieldâ lopâttui cuáŋuimáánu 14. peeivi 2013, ko Bogno, Cadro, Carona, Certara, Cimadera, SonvicoValcolla kieldah lahtojii Luganon.

Aalmugjienâstem 20.11.2011

mute

Bogno, Cadro, Certara, Cimadera, Lugano, Sonvico já Valcolla ässeeh tuhhiitii kieldâlahtem aalmugjienâstmist, mii uárnejui skammâmáánu 20. peeivi 2011. Kieldâlahtem tuhhiittii 76,69 % jienâsteijein. Bogno kieldâst jienâstii 70 olmožid. Sist 62 ađai 88,57 % tuhhiittii kieldâlahtem.[4]

Kieldâ Jienâsteijeeh % Toháliih jienah Kale % Ij %
Bogno 72 67,92 70 62 88,57 8 11,43
Cadro 1 170 82,45 1 163 660 56,75 503 43,25
Certara 31 63,27 31 27 87,10 4 12,90
Cimadera 93 66,91 93 79 84,95 14 15,05
Lugano 11 821 39,57 11 550 9 029 78,17 2 521 21,83
Sonvico 1 057 75,72 1 050 796 75,81 254 24,19
Valcolla 375 70,62 372 336 90,32 36 9,68
Ohtsis 14 619 43,62 14 329 10 989 76,69 3 340 23,31

Aalmugjienâstem 11.3.2012

mute

Carona ässeeh pessii jienâstiđ esken ive 2012. Njuhčâmáánu 11. peeivi 2012 uárnejui nubbe aalmugjienâstem, moos uásálistii puoh kieldah. Kieldâlahtem tuhhiittii 80,19 % jienâsteijein. Bogno kieldâst jienâstii 44 olmožid. Sist 40 ađai 90,91 % tuhhiittii kieldâlahtem.[5]

Kieldâ Jienâsteijeeh % Toháliih jienah Kale % Ij %
Carona 484 88,32 483 252 52,17 231 47,83
Bogno 44 40,74 44 40 90,91 4 9,09
Cadro 593 41,64 572 444 77,62 128 22,38
Certara 17 34,69 17 15 88,24 2 11,76
Cimadera 46 33,09 45 42 93,33 3 6,67
Lugano 12 468 41,71 11 968 9 668 80,78 2 300 19,22
Sonvico 545 39,01 521 454 87,14 67 12,86
Valcolla 236 44,28 231 216 93,51 15 6,49
Ohtsis 14 433 42,34 13 881 11 131 80,19 2 750 19,81

Eennâmtiätu

mute

Bogno lii Cassarate-nommâsii juuvâ leevi pajeuásist. Kieldâ kuávdáš lii suullân 972 m merâtääsi paajaabeln.[1][2]

Viehâdâh

mute

Ässeeloho

mute

Käldee: Sveeici historjálâš sänikirje

Kirjálâšvuotâ

mute
  • Bernhard Anderes: Guida d'arte della Svizzera italiana. Edizioni Trelingue, Porza-Lugano 1980, s. 296.
  • Flavio Maggi: Patriziati e patrizi ticinesi. Pramo Edizioni, Viganello 1997.
  • Simona Martinoli et al.: Guida d'arte della Svizzera italiana. Edizioni Casagrande, Bellinzona 2007, s. 383.

Fáádást eres soojijn

mute

Käldeeh

mute
  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Bogno www3.ti.ch. Ufficio di statistica. Čujottum 8.12.2024. (italiakielân)
  2. 2,0 2,1 Bogno Mapcarta. Čujottum 8.12.2024. (eŋgâlâskielân)
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Gili, Antonio: Bogno Dizionario storico della Svizzera. Čujottum 7.12.2024. (italiakielân)
  4. Risultati votazione consultiva del 20 novembre 2011 m3.ti.ch. 20.11.2011. Čujottum 8.12.2024. (italiakielân)
  5. Risultati votazione consultiva dell'11 marzo 2012 m4.ti.ch. 11.3.2012. Čujottum 8.12.2024. (italiakielân)