Apple

Apple Inc. (tolebáá Apple Computer) lii stuorrâ ovtâstumstaatâlâš finnodâh, mii vuáváá, oovded já vuábdá elektroniik, ohjelmijd já tiätumašinijd. Ton peeggâlmumos pyevtittâsah láá Mac-tiätureh, iPhone-puhelimeh, iPad-tavlutiätureh, iPod-muusiikčuojânâsah, Apple Watch -fiättutijmeh, Apple TV -mediačuojânâsah, iMovie-videohammimohjelm sehe piergâsij várás ovdedum macOS-, iOS-, watchOS- já tvOS-kevttimvuáháduvah.

Historjá

Apple váldukonttur Cupertinost, Kaliforniast

Apple vuáđudii Steve Jobs, Steve Wozniak já Ronald Wayne cuáŋuimáánu 1. peeivi 1976 noomáin Apple Computer. Irâttâsâst lijjii kuittâg vaigâdvuođah pyevtittiđ Jobs keksim já Wozniak olášuttem tiättur tondiet ko tast ij lamaš tuárvi ennuv uáiviomâdâh. Taan keežild Jobs vuobdij jieijâs Volkswagen-uccâbuusi (1 500 dollarid) já Wozniak jieijâs ohjelmistee lummorekinisteemaašin (250 dollarid), mut tot ij pijssám. Jobs finnij ohtâvuođâ “eŋgâlinvestisten” tubdum Mike Markkulan, kii puovtij projektân fáárun meid riskâväldee Arthur Rock. Puáđusin lâi tot, ete Apple finnij 250 000 dollar investistem^[1].

Apple Computer noomâ keksij Steve Jobs, ko sun maacâi oomeenfaarmist. Suu mielâst sääni Apple timedij sääni Computer. Ton lasseen Apple poođij ovdil sääni Atari puustavoornigist.

Ive 1977 almostui pegâlmin šoddâm Apple II -mikrotiättur. Maŋeláá ive 1984 Apple almostitij graafâlijn Mac OS -kiävttusopâmuššáin riäidudum ovdánemmielâlii Macintosh-päikkitiättur. Uđđâivemáánu 9. peeivi 2007 tolebáá noomáin Apple Computer tubdum irâttâs uánidij háámán Apple (anarâškielân oomeen).

Apple historján láá lohtum maaŋgah merhâšittee noomah. Macintosh tiäturij markkânistmist 1980-lovvoost västidij pegâlmâs teknologiarävvejeijee Guy Kawasaki. Finnoduv pyevtittâsovdánmân lii vaiguttâm aldasâš ohtâvuotâ Carnegie Mellon- já Stanford ollâopâttuvváid. Tast ovdâmerkkân lii OS X -kevttimvuáháduv ovdánem stivrim Avie Tevanian, kii čaalij Mach-kernel 1980-lovvoost Carnegie Mellon -ollâopâttuvâst oovtâst Richard Rashidáin.

Porgemáánust 2018 Applest šoodâi maailm vuosmuš ovtâskâs finnodâh, mon markkânárvu lâi paijeel 1 miljard dollarid.

Apple uđđâ váldukonttur káátu alne láá piäivášpaneleh (18 MW)^[2].

Syeinimáánust 2019 Apple almottij, ete áigu uástiđ Intel moodeemfinnodâhtooimâ^[3].

Irâttâsovdâsvástádâs

Viärukarvem

New York Times lii tutkâm Apple viärumáávsuid já lii selvâttâm täävi, maht tot karva viäruid. Applest láá postâloovákonttureh viäruparadiisijn, já ton toimâttuvah láá ovdâmerkkân Nevadast, kost iä lah ollágin irâttâsviäruh. Ruttâjotolâh stivrejuvvoo Luxemburg peht, mon áánsust Apple šiäštá ennuv viäruid.

Pärnipargovyeimi

Amnesty mieldi Apple piergâseh sättih siskeldiđ pärnipargovuoimijn rahtum meetaal. Ive 2016 almostum raportist Amnesty čuávui koobooltmaalmâ pyevtittem epivirgálii kuáivuttuvâst, mast lâi kevttum pärnipargovyemi. Kuáivuttuv jođettii 16 stuorrâ irâttâsâd, moi juávhust lâi meiddei Apple.

Brändi

Apple brändi lii maailm árvusumosij juávhust. Ive 2007 almostum Business Week -loostâ artikkâl mield toos láá nelji suujâ:

Pyevtittâsah tevdih tuođâlâš táárbu já láá älkkeeh kevttiđ.
Pyevtittâsâin lii čielgâ já čuálččáás design.
Äššigâsah já media hoittájeh markkânistem.
Pyevtittâsah láá uáivildum maaŋgâahasáid ulmuid.

Pyevtittâsah

Apple I

Apple I ive 1976: Apple lii maailm vuosmuš eidusâš päikkitiättur.
Apple II poođij markkânáid ive 1977.
Apple III (tubdum meid noomáin Apple 3) almostui čohčâmáánust 1980.
Apple Lisa almostui rähtimkooskâst ive 1983.
Vuosmuš Macintosh poođij markkânáid uđđâivemáánust 1984. Maašin mainuu Super Bowl koskâpuudâ ääigi Ridley Scott stivrim TV-máinusáin, mast Apple maavsij ohtsis paijeel 1,5 miljovn dollarid.
Macintosh 512Ke, čohčâmáánust 1984.
Macintosh Plus, uđđâivemáánust 1987.
Macintosh SE, njuhčâmáánust 1987.
Macintosh II, njuhčâmáánust 1987.
Apple IIc Plus, čohčâmáánust 1988.
Macintosh SE/30, uđđâivemáánust 1989.
Finnoduv vuosmuš mätkitiättur (Macintosh Portable) ive 1989, já ive 1991 pegâlmâs PowerBook.
Macintosh LC II, njuhčâmáánust 1992.
Macintosh Quadra 950, vyesimáánust 1992.
Macintosh IIvx, roovvâdmáánust 1992.
Apple Newton, porgemáánust 1993, Sharp valmâštem kietâkemâdâstiättur.
Ive 1994 finnodâh vaaldij kiävtun Motorola, IBM já Apple ovdedem PowerPC-čođâldittempiergâs.
Ive 1997 Motorola G3-čođâldittempiergâsáin riäidudum Power Macintosh G3.
Ive 1998 Apple almostitij iMac-päikkitiättur, mii finnij stuorrâ mielâstumvuođâ.
Ive 1997 Motorola G4-čođâldittempiergâsáin riäidudum Power Macintosh G4.
Ive 2001 Apple almostitij uđđâ Mac OS X -kevttimvuáháduv, mii vuáđuduvá Unixân.
Ive 2001 finnodâh puovtij markkânáid iPod-mätkičuojânâs.
Ive 2003 Apple almostitij 64-bittisâš Power Mac G5 -tiättur.
Algâivveest 2006 Apple puovtij markkânáid Intel x86-čođâldittempiergâsáin riäidudum MacBook Pro -mätkitiättur já iMac-päikkitiättur. Vyesimáánust 2006 Apple almostitij Intel čođâldittemarkkitehtuuráin riäidudum MacBook-mätkitiättur. Ive 2006 ääigi Apple molsoi puoh tiäturij čođâlditmijd nuuvt ete toh vuáđuduveh Intelân. Kiđđuv Apple almostitij beta-versio Boot Camp -ohjelmist, mii taha tom máhđulâžžân, ete Windows XP -kevttimvuáháduv puávtáččij stelliđ Macintosh-tiäturân MAC OS X sajan.
Ive 2007 Apple almostitij iPhone-puhelin já Apple TV -piergâs, mii lii Apple vástádâs Microsoft Media Center -ohjelmân.
Ive 2008 aalgâst Apple almostitij uđđâ Macbook Air -tiättur.
Ive 2008 Apple almostitij nube suhâpuolvâ iPhone-puhelin, mon nommâ lâi iPhone 3G.
Ive 2009 Apple oovdânpuovtij Macbook Pro -tiättur.
Ive 2009 Apple almostitij kuálmád suhâpuolvâ iPhone-puhelin, mon nommâ lâi iPhone 3GS.
Uđđâivemáánust 2010 Apple almostitij jieijâs vuosmuu tablettiättur, iPad.
Kesimáánust 2010 Apple oovdânpuovtij iPhone 4 -puhelin.
Ive 2011 Apple almostitij nube suhâpuolvâ iPad 2 -tablettiättur.
Roovvâdmáánust 2011 Apple oovdânpuovtij iPhone 4S -puhelin.
Njuhčâmáánust 2012 Apple oovdânpuovtij kuálmád suhâpuolvâ iPad.
Čohčâmáánust 2012 Apple oovdânpuovtij iPhone 5 -puhelin.
Čohčâmáánust 2013 Apple oovdânpuovtij iPhone 5S- já iPhone 5C -puhelimijd.
Ive 2014 Apple oovdânpuovtij uđđâ Mac Pro -tiättur.
Čohčuv 2014 Apple oovdânpuovtij iPhone 6- já iPhone 6 Plus -puhelimijd sehe Apple Watch -fiättutijme.
Čohčuv 2015 Apple oovdânpuovtij iPhone 6s- já iPhone 6S Plus -puhelimijd sehe iPad Pro -tablet.
Čohčâmáánust 2016 Apple oovdânpuovtij iPhone 7- já iPhone 7 Plus -puhelimijd sehe uđđâ Apple Watch Series 2 -fiättutijme.
Roovvâdmáánust 2016 Apple oovdânpuovtij uđđâ MacBook Pro -tiättur, mon uđđâ jiešvuottân lâi Touch Bar -kuoskâttâsčáittupiälkku puállupeevdi pajeroobdâst.
Čohčâmáánust 2017 Apple joođhij iPhone-rááiđu uđđâ iPhone 8- já iPhone 8 Plus -puhelimijguin sehe almostitij iPhone X.

Apple toimâttâsjođetteijeeh

1977–1981	Michael Scott
1981–1983	Mike Markkula
1983–1993	John Sculley
1993–1996	Michael Spindler
1996–1997	Gil Amelio
1997–2011	Steve Jobs
2011–	Tim Cook

Käldeeh

↑ Rapo, Raija: Mike Markkula nosti Applen autotallista. Kauppalehti, 26.10.2011, s. 10 (suomâkielân)
↑ eu.usatoday.com Čujottum 5.12.2020 (eŋgâlâskielân)
↑ is.fi/digitoday Čujottum 5.12.2020 (suomâkielân)

Jurgâlus

Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Apple

[1] Rapo, Raija: Mike Markkula nosti Applen autotallista. Kauppalehti, 26.10.2011, s. 10 (suomâkielân)

[2] u.usatoday.com Čujottum 5.12.2020 (eŋgâlâskielân)

[3] s.fi/digitoday Čujottum 5.12.2020 (suomâkielân)

[1]

[2]

[3]