Vuovdâkuoškâ škovlâ

(Stivrejum siijđost Vuovdâkuoškâ aalmugškovlâ)

Vuovdâkuoškâ škovlâ, ovdil Vuovdâkuoškâ aalmugškovlâ (orjâlâškielân Vuovdaguoikka skuvla, ovdil Vuovdaguoikka álbmotskuvla) lâi škovlâ Savonist, Vuovdâkuoškâst, Ucjuuvâst iivij 1885–2002.[1][2] Skoovlâst já máttáátteijein láá lamaš eromâš stuorrâ vaikuttâs orjâlâškielâg čaabâkirjálâšvuotân.[3]

Vuovdâkuoškâ aalmugškovlâ ive 1938. Oahptii-Jovsset ađai Josef Guttorm poorgâi talle škoovlâ máttáátteijen.

Historjá

mute

Ive 1873 Ucjuv pitejâščuákkim meridij vuáđudiđ kulmâ aalmugškovlâ Ucjuuhân: Ucjuv markkânân, Vuovdâkuoskân já Njuárgámân.[4] Vuossâmuš aalmugškovlâ vuáđudui ive 1878 Ucjuv markkânân. Aalgâst škoovlâst lijjii 22 uápped.[4] Neelji ive keččin škoovlâst uáppeeh lijjii innig 9 já te ive 1882 Ucjuv markkân škovlâ lopâttui, ko iä lamaš tuárvi uáppeeh.[4]

Čuávuvâžžân meridui vuáđudiđ Vuovdâkuoskâ škoovlâ. Ruávvást Jonathan Gummerus oostij škoovlâ várás kyehti stuorrâ eennâmpitá já staatâ adelij ruuđâid máttáátteijee várás.[4] Čohčuv 1885 Vuovdâkuoškâ škovlâ vuáđudui uccâ tuše 35 m2 rukkoosviistán.[4][5] Visteest lâi škoovlâ várás 24 m2 sali já máttáátteijee, suu kálgu já sunnuu neelji párnáá várás 9 m2 káámmár perruu aassâmviäsun.[4][6] Čuávuváá ive škovlâ sirdui eđâbiššáá viistán já ive 1889 nubbáá, uđđâ škovlâviistán.[4]

Škoovlâ máttáátteijeeh

mute

Vuovdâkuoškâst lâi aalgâst koskâpuddâsâš máttáátteijee. Ive 1885 škoovlân pálkkááttui fastâ máttáátteijen syemmilâš Elias Erikson, kii ij lamaš luuhâm máttáátteijen ige máttám orjâlâškielâ teikkâ oovtâgin eres sämikielâ.[4][7] Suu kálgu, Olga Erikson, máttááttâlâi nieidáid kietâtyeje.[8] Olga meid máttái orjâlâškielâ nuuvt, ete sun poostij išediđ škovlâlijd, kiäh iä máttám suomâstiđ. Máttááttâs lâi kuuitâg masa ollásávt suomâkielân.[7] Ive 1900 Erikson-kyehtis passijn iäláttâhân 15 pargoive maŋa.[4]

Eriksonij maŋa škoovlân halijdii pálkkááttiđ orjâlâškielâg máttáátteijee, mut máhđulâš iävtukkâs Josef Guttorm ij lamaš val valmâštum Sortavala seminaarist. Te viirgán pálkkááttuin máttáátteijen loimaaliih Antti Juhani já Dagmar Elisabet Aalto.[7] Suoi iävá kuittâggin algâttâm tállán, tastko suoi finnijn virgeluámu táálván, já te Erikson hoittái virge kiiđâ 1901 räi.[7] Tegu Elias Erikson kuábáškin iävá máttám orjâlâškielâ ollágin.[7] Aaltoi valjim ij tuhhim, já suoi maccáin máádás jo roovvâdmáánust 1902.[7][8] Taan keerdi Josef Guttorm pivdui Vuovdâkuoškân máttáátteijen, mut sun ij peessâm škoovlân ovdilgo Aalto-kyevtis varrijn máádás,[7] já te Erikson alge Edvin (teikkâ motomin Eevid) máttááttâlâi tassaažân ko Guttorm peesâi Vuovdâkuoškân.[7][8] Ive 1903 rääjist sämmilâš máttáátteijee Oahptii-Jovsset ađai Josef Guttorm máttááttâlâi škoovlâst tassaažân ko sun paasij iäláttâhân ive 1939.[4][9]

Ko Oahptii-Jovsset paasij iäláttâhân, te máttáátteijen toimâškuođij suu alge Oahptii-Hánsa ađai Hans Aslak Guttorm. Sun máttááttij škoovlâst iivij 1939–1970, já sun meid čaalij kiirjijd tegu Šuvvi jahki škoovlâ tárboid.[4][5][10]

Vaikuttâs orjâlâškielâg čaabâkirjálâšvuotân

mute

Skoovlâst já máttáátteijein láá lamaš stuorrâ vaikuttâs orjâlâškielâg čaabâkirjálâšvuotân. Škoovlâ máttáátteijen tooimâi iivij 1939–1970 orjâlâskielâg čaabâkirjálâšvuođâ oovdâstjottee já ive 1985 Sämirääđi kirjálâšvuotâpalhâšume iävtukkâs Hans Aslak Guttorm.[11] Tegu eeččis sun máttááttâlâi orjâlâškielân, veikkâ aalgâst ij lamaš lope máttááttâllâđ párnáid sämikielân.[12] Eenikielâg máttááttâs áánsust škovlâliih máttájii čäälliđ já oovdânpyehtiđ jurduidis jieijâs ennikielân uáli jo pyereest.[13]

Škoovlâ eres tobdos sämmiliih čälleeh láá ei. Oahptii-Jovsset uáppee iivij 1897–1901 Pedar Jalvi[14], Eino Guttorm, Kirste PalttoKerttu Vuolab.[15][16]

Käldeeh

mute
  1. West, Helga: Manne balan, ahte it šat dovdda mu, Sápmi helgawest.com. 26.9.2020. Čujottum 16.6.2023. (tavesämikielân)
  2. Vuolab, Káre Márja: Vuovdaguoikka skuvlla viidideapmái huksenlohpi: Huksen álgá jo dán jagi?. Sámi Áigi, 17.8.1984, 6. ihekerdi, nr 40, s. 11. Artikkâl nettiversio Čujottum 17.6.2023. (tavesämikielân)
  3. Eriksen, Arne: — Vi trenger ungdomsbøker. Altaposten, 26.7.1986, 18. ihekerdi, nr 82, s. 11. Artikkâl nettiversio Čujottum 17.6.2023. (tárukielân)
  4. 4,00 4,01 4,02 4,03 4,04 4,05 4,06 4,07 4,08 4,09 4,10 Lassila, Juhani: Lapin koulutushistoria - Kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut, osa 1. Oulun yliopisto, 2001. Tyeje nettiversio.
  5. 5,0 5,1 Opetus – Saamelaiskulttuurin ensyklopedia saamelaisensyklopedia.fi. Čujottum 12.3.2023.
  6. Gummerus, Jonathan: Virkoja hajettawana U. S. 2 k. 44 r. 1 k. w. Wirka awoinna:. Oulun lehti, 29.7.1885, nr 60, s. 3. Artikkâl nettiversio Čujottum 17.6.2023. (tavesämikielân)
  7. 7,0 7,1 7,2 7,3 7,4 7,5 7,6 7,7 Lehtola, Veli-Pekka: ”Kieli- ja koulupolitiikka 1896–1920 — Oma kieli on Jumalan lahja”, Saamelaiset suomalaiset – Kohtaamisia 1896–1953, s. 82–89. Suomâ Kirjálâšvuođâ Servi, 2012. ISBN 978-952-222-331-9. Tyeje nettiversio (PDF) (čujottum 17.6.2023). (suomâkielân)
  8. 8,0 8,1 8,2 Fränti, A.: Outakosken kansakoulu. Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 28.8.1914, 9. ihekerdi, nr 25, s. 1–2. Artikkâl nettiversio Čujottum 17.6.2023. (suomâkielân)
  9. Joseph Olofsson Uulanpoika Guttorm Geni.com. Čujottum 17.6.2023. (eŋgâlâskielân)
  10. Lohkandiploma kirjasto.one. Čujottum 16.6.2023. (tavesämikielân)
  11. Sämmilâš kirjálâšvuotâ njálmálii ärbivyevist čaabâkirjálâšvuotân (1600–1970) Ruávinjaargâ kaavpugkirjerááju: Suomâ sämmilâš eromâškirjerááju. Čujottum 16.6.2023.
  12. Jávrri-Juhán Niillas: Oahpaheaddjit buolvvas bulvii. Sámi Áigi, 18.12.1987, nr 48, s. 6. Artikkâl nettiversio Čujottum 12.6.2023. (tavesämikielân)
  13. Sámi Čuvgehussearvi 50-jahkasaš. Sámi Áigi, 17.12.1982, 4. ihekerdi, nr 49, s. 8. Artikkâl nettiversio Čujottum 17.6.2023. (tavesämikielân)
  14. Capdeville, Sophie: ”Suomen saamenkielisten painotuotteiden alkutaival: ensimmäisistä saamennoksista saamenkieliseen kirjallisuuteen”, Jieijâs sanijgijn — čalluuh ucceeblovokielâi čäällimhäämi kevttimist, s. 29–58. Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš, 2009. ISBN 978-952-5446-37-1. Tyeje nettiversio (PDF) (čujottum 17.6.2023). (suomâkielân)
  15. Aikio, Jouni: Skuvla vuođđuduvvui Ohcejoga gielddas jagis 1878 Yle. 6.2.2017. Čujottum 16.6.2023. (tavesämikielân)
  16. Hirvonen, Vuokko: Paltto, Kirste (1947 - ) Kansallisbiografia. 15.1.2010. Čujottum 16.6.2023. (suomâkielân)
 
Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Outakosken kansakoulu