Varbusiih (suuhâ)
Varbusiih (Passer) lii varbusluddijd kullee loddesuuhâ, moos kuleh 23 šlaaijâd.[1] Varbusiih tiättojeh luándulávt Euroopist, Afrikist já Aasiast. Varbusâš lii ulmuu tooimâ tiet levânâm meid Amerikân já Oseanian. Varbusiih láá uccâ teikkâ koskâmatsâš, 10–20 cm kukkosâš lodeh. Toh láá siemmânporreeh já čepis rähteeh, moh piervâldeh vuággoid.
| Varbusiih Passer (Brisson, 1760) |
|
|---|---|
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Lodeh Aves |
| Lahko | Varbuslodeh Passeriformes |
| Hiäimu | Varbusiih Passeridae |
Lavdâm
muteSuomâst varbusšlaajâin tiättojeh varbusâš (Passer domesticus, suomâkielân varpunen) já uccâvarbusâš (Passer montanus, suom. pikkuvarpunen). Miestâvarbusâš lii aiccum Suomâst tuše ohtii vyesimáánu 1. peeivi 1996 Tvärminnest, Hankost.[2]
.jpg)
Kyehti varbusšlaajâ láá tobdoseh meiddei Säämist: varbusâš (suom. varpunen) já uccâvarbusâš (suom. pikkuvarpunen). Tain loddáin uccâvarbusâš lii čuuvtij ivnáb ko varbusâš. Varbusâš lii tááláá ääigi viehâ táválâš pessimloddááš Säämist, ko vist uccâvarbusâš lii sätišlaajâ. 1980- lovo pelimudo já ive 1999 kooskâst Anarist uáinojii tuše 14 varbusâžžâd.[3]
Nomâttâs já oskomušah
muteRänissiähá varbusâš lii ain onnum midáttes lodden, mii ij kiddii nuuvt ennuv ulmuu huámmášume. Mottoom aalmugmaainâs addel toos čielgiittâs-uv: lodde paasij majemui juávkun luudij sivnedmist, já Imelist nuvâškuottii ivneh. Tondiet tast šoodâi tuše ränissiähá loddááš. Varbusij ores lii kuittâg čuuvtij muččâdub ko niŋálâs, nuuvt et ij taatkin maainâs aaibâs tuotâ tääiđi leđe. Rámáttist varbusâš lii ärbivuáválávt lamaš viärdádâskoválâš nommâ midáttes uccloddáid. Sämikiel jurgâlusâin táágu peht lii kevttum nomâttâs cissááš.[3]
Varbusâš lii esken palij finnim noomâs. Lii aaibâs iberdettee, et puáris kielâst ij lah lamaš nommâ varbusâžân: lodde lii puáttám Sáámán esken fastâ aassâm já eennâmviljâlem mield. Varbusii aassâmkuávlu lii vistig lamaš kukken Säämist, já ton tááhust taat loddááš lii-uv šiev ovdâmerkkâ tast, maht tot aigij mield puáhtá mutteđ eellimvuovijdis toin naalijn, et piergiiškuát uđđâ pirrâsist.[3]
Fáádást eres soojijn
mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Varbusiih (suuhâ).
Käldeeh
mute- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet web.archive.org. 15.2.2018. Čujottum 8.12.2022. (suomâkielân)
- ↑ Lintuharvinaisuudet www.tiedonportailla.fi. Čujottum 8.12.2022.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Olthuis, Márjá-Liisá: Kottariij já varbusiih. Anarâš-kalender 2006, 2006. Anarâškielâ servi ry.
