Ulâštooŋâs
Ulâštooŋâs (Rhododendron tomentosum) lii toŋâsšaddoid kullee šaddo. Tot lii Tave-Pohjanmaa eennâmkode kukká.[3]
| Ulâštooŋâs Rhododendron tomentosum |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[2] |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Šadoh Plantae |
| Tävgi | Pocceešadoh Tracheophyta |
| Vyelitävgi | Kukkee šadoh Angiospermae |
| Luokka | Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida |
| Lahko | Ericales |
| Hiäimu | Toŋâsšadoh Ericaceae |
| Vyelihiäimu | Ericoideae |
| Suuhâ | Alppâruusuh Rhododendron |
| Šlaajâ | tomentosum |
Stuárudâh já olgohäämi
muteUlâštooŋâs lii 30–100 cm olluv. Ton verdi lii ruškâd já kukáh vielgâdeh. Lieđiloostah láá vittâ. Loovdâloostah láá uáli uceh, já toh láá meid vittâ. Šovoseh láá love. Ulâštooŋâs lii assaasloostâg šaddo. Ton loostah láá 2–5 cm kuheh. Loostah iä koočâ čohčuv, mut šado vyelemuuh loostah šaddeh ruopsâdin. Tälviv toh jorgetteh vuáluskulij já nuuvt suojâleh veerdi puolâšist.[4] Kukkáin já loostâin lii viehâvis haajâ, mii sáttá tovâttiđ motomáid ulmuid uáivipohčâs.[5]
Ulâštooŋâs kukkee kesi-syeinimáánust. Šaddo puáhtá eelliđ 20–30 ihheed.[6]
Eellimpiirâs
muteUlâštooŋâs šadda maaŋgâlágánijn jeegijn, eromâšávt karrijn.
Kiävttu
muteUlâštooŋâs lii mirhâlâš šaddo. Tast huolâhánnáá ulmuuh láá kiävttám ulâštoŋŋâs vuolâ njaddon[3] já talhâsin ovdâmerkkân leesmi tiipšon. Ton lasseen tot lii kevttum meid estâdiđ njuámmootaavdâi levânem leevâtmáin šaddoid lättee oolâ[5] já tuástuđ parasiitijd.[4]
Ulâštooŋâs suomâkielân já eres sämikieláid
mute- suomâkielân: suopursu
- orjâlâškielân: guohcarássi
- nuorttâlâškielân: olžvueiʹvv[7]
Fáádást eres soojijn
mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Ulâštooŋâs.
Käldeeh
mute- ↑ IUCN Red List Čujottum 26.10.2022 (eŋgâlâskielân)
- ↑ Mikko Piirainen: Ulâštooŋâs – Rhododendron tomentosum Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 27.10.2022. (suomâkielân)
- ↑ 3,0 3,1 Suopursu, Rhododendron tomentosum - Kukkakasvit - LuontoPortti luontoportti.com. Čujottum 26.10.2022.
- ↑ 4,0 4,1 Suopursu on Suomen oma alppiruusu jolla on entisaikoina torjuttu loisia ja talojen sienikasvustoa www.apu.fi. 5.6.2021. Čujottum 27.10.2022.
- ↑ 5,0 5,1 Myrkyllinen suopursu oli vanhan kansan rohto Suomen Luonto. Čujottum 26.10.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väre, Henry jna.: Oulun kasvit : Piimäperältä Pilpasuolle, s. 204. Luonnontieteellinen keskusmuseo, kasvimuseo, 2005.
- ↑ Olžvueiʹvv Neahttadigisánit. Čujottum 26.10.2022.