Taras Ševtšenko

Taras Ševtšenko Тара́с Григо́рович Шевче́нко

Šoddâm	Taras Hryhorovytš Ševtšenko njuhčâmáánu 9. peeivi 1814 Moryntsi, Kiova kuvernement, Ruošâ kiäisárkodde
Jáámmám	njuhčâmáánu 10. peeivi 1861 (47-ihásâžžân) Pietari, Pietari kuvernement, Ruošâ kiäisárkodde

Pargo
Áámmát	tivtâsteijee, taaiđâmáálár


Kielâ	ukrainakielâ, ruošâkielâ
Lasetiäđuh
Nommâčáálus

Taras Hryhorovytš Ševtšenko (ukrainakielân Тара́с Григо́рович Шевче́нко, 9. njuhčâmáánu 1814 Moryntsi, Kiova kuvernement, Ruošâ kiäisárkodde – 10. njuhčâmáánu 1861 Pietari, Pietari kuvernement, Ruošâ kiäisárkodde)^[1] lâi ukrainalâš tivtâsteijee já taaiđâmáálár sehe 1800-lovo ukrainalii aalmuglii lihâstâs vaigutteijee. Suu tiivtah kieđâvušeh iänááš historjálijd tábáhtusâid kaasaaksoođij ääigi sehe olmooškode epiluholijd kolgâmušâid.

Eellim

Taras Ševtšenko šoodâi njuhčâmáánu 9. peeivi 1814 Moryntsist, Kiova kuvernementist, Ruošâ kiäisárkoddeest. Sun jaamij Pietarist njuhčâmáánu 10. peeivi 1861. Ševtšenko lâi kyevtkielâlâš. Sun sáárnui sehe ukrainakielâ já ruošâkielâ.

Ševtšenko lâi eennâmuárji, já sust šoodâi uárbis 12-ihásâžžân. Eennâmuárjin Ševtšenko varrij omâsteijes P. Engelhardtáin vistig Vilnan já ive 1831 Pietarin. Pietarist Engelhardt huámášij, et Ševtšenko maatij mááláđ hirmâd pyereest, já tondiet ive 1828 Ševtšenko algâttij máálámpargoid oppâalgen. Ševtšenko máálái ovdâmerkkân Pietari Kesimuorâstuv enâduvâid.^[2] Pietarist sun uápásmui meiddei páiháláid ukrainaláid taidâráid. Ševtšenkon uđđâ skipáreh ruuđâid já luovâsmittii suu uárjivuođâst. Ševtšenkost šoodâi rijjâ almai vyesimáánu 5. peeivi 1838.^[2]

Karrieer

Rijjâ almajin Ševtšenko luuvâi Pietari taaiđâakatemiast, kost suu máttáátteijee tooimâi Karl Brjullov.^[2] Ive 1840 almostui Ševtšenko vuossâmuš tihtâantologia Kobzar.^[3] Ive 1841 almostui uđđâsist eeppisâš tihtâ Haidamaky já ive 1844 ballad Hamaliia. Iivij 1843, 1845 já 1846 Ševtšenko eelij huolhij kulen Ukrainast, kost sun uápásmui ovâmerkkân Panteleimon Kulišân, Myhailo Maksymovytšân já Varvara Repninan. Ševtšenko valmâštui Pietari taaiđâakatemiast ive 1845.^[2] Ive 1846 Ševtšenko finnij pargosaje Kiova ollâopâttuvâst sárgummáttáátteijen.

Tiivtah

Ševtšenko čaalij ohtsis 237 tihtâd, main ohtâ lii jurgâlum anarâškielân. Jukka Mettovaara lii jurgâlâm Testament (Zapovit) -nommâsii tiivtâ. Tom puáhtá luuhâđ Anarâš-loostâ numerist 2022-2.

Fáádást eres soojijn

Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Taras Ševtšenko.

Käldeeh

↑ Taras Hryhorovych Shevchenko | Ukrainian poet | Britannica www.britannica.com. Čujottum 1.3.2023. (eŋgâlâskielân)
↑ ^2,0 ^2,1 ^2,2 ^2,3 Shevchenko, Taras www.encyclopediaofukraine.com. Čujottum 1.3.2023. (eŋgâlâskielân)
↑ Remy, Johannes: ”Ukrainan kansallisen liikkeen synty”, Ukrainan historia. Gaudeamus Helsinki University Press, 2015. ISBN 978-952-495-855-4.

Jurgâlus

Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Taras Ševtšenko

[1] Taras Hryhorovych Shevchenko | Ukrainian poet | Britannica www.britannica.com. Čujottum 1.3.2023. (eŋgâlâskielân)

[eou-2] 2,0 ^2,1 ^2,2 ^2,3 Shevchenko, Taras www.encyclopediaofukraine.com. Čujottum 1.3.2023. (eŋgâlâskielân)

[3] Remy, Johannes: ”Ukrainan kansallisen liikkeen synty”, Ukrainan historia. Gaudeamus Helsinki University Press, 2015. ISBN 978-952-495-855-4.

[1]

[2]

[3]