T. I. Itkonen

Toivo Immanuel Itkonen (20. uđđâivemáánu 1891 Pulkkila, Suomâ – 12. vyesimáánu 1968 Helsig, Suomâ) lâi syemmilâš kielâ- já aalmugtiettuu totkee, kiäm ulmuuh tobdeh pyeremustáá sämikielâi já -kulttuurij totken. Sun lâi Lauri Arvid Itkosii kuálmád pärni. Perrust lijjii ohtsis 13 pärnid, kiäin peeggâlmumoseh Toivo Immanuel lasseen láá Lauri Ilmari Itkonen, Tuomo Itkonen já Erkki Esaias Itkonen.

Toivo Immanuel Itkonen

Eellim

Kiđđâtäälvi 1899 Itkosii peerâ varrij Anarân ko Toivo lâi eidu tiävdám 8 ihheed. Sist lâi talle päikkimáttáátteijee, kiän nommâ lâi Helmi Hirvonen, mon maŋa Toivo ááigui Oulu lyseon, kuus sun ij tállân peessâm ko ij čođâldittám lyseo siisâpeessâmiskos. Sun kaartâi-uv leđe ive Oulu syemmilii valmâštâllee škoovlâst. Esken tast maŋa sun algâttij Oulu lyseost, kost sun čaalij pajeuáppen 19-ihásâžžân ive 1910. Tast maŋa sust šoodâi filosofia kandidaat ive 1913, filosofia lisensiaat ive 1916 já filosofia tuáhtár ive 1923, tuše 32-ihásâžžân.

Toivo naajâi Iina Amanda Seppäsijn já sunnui šoodâi kulmâ päärni: Terho, Marja já Kerttu.

Karrieer

T.I. Itkonen poorgâi iivij 1919–1955 kooskâst maaŋgâmuđusijn pargoin Toovláštieđâlâšvuođâ toimâkoddeest. Toi lasseen Itkonen lii lamaš Suomâ toovlášmušto-ovtâstus čällen 1920–1933, Säämi čuovviittâsseervi stiivrâ jesânin 1934–1961, Suomâ tieđâakatemia jesânin ive 1947, Royal Anthropological Institute of Great Britain and Ireland kunneejesânin já Norsk Folkemuseum kunneejesânin ive 1961.

Itkonen raahtij ohtsis 9 tutkâmušmätkid Sáámán iivij 1911–1949 já čaalij tiätu- já sänikiirjijd sämmilijn. Sun lii čáállám ohtsis paijeel 5 000 sijđod tieđâlâš teevstâid. Sun čaalij sämmilij pargotaavijn, purrâmâšâin, sierâin, taavijn já oskomušâin. Sun poorgâi meid anarâškieláin ko sun tievâsmitij, jurgâlij suomâkielân já toimâttij A.V. Koskimies ive 1886 nuurrâm amnâstuv vuáđuld kirje Inarinlappalaista kansantietoutta.

Čalluuh

• Venäjänlapin konsonanttien astevaihtelu: Koltan, Kildinin ja Turjan murteiden mukaan, náguskirje. 1916
• Lappalais-suomalaisia sanavertailuja. Suomalais-ugrilainen seura 1916–1920
• Inarinlappalaista kansantietoutta, A. V. Koskimies amnâstâh vuáđuld nuurrâm já almostâm A. V. Koskimies já T. I. Itkonen. Syemmilâš-ugrilâš servi 1917, 2. uđâstum riäntus 1979
• Lappalaisten ruokatalous. Syemmilâš-ugrilâš servi 1921
• Suomensukuiset kansat. Tiätusänikirje, Helsig 1921
• Suomen tasapohjaiset ruuhimuodot. Suomen muinaismuistoyhdistys 1923–1926
• Lappalaiset. 1928
• Koltan- ja kuolanlappalaisia satuja. Syemmilâš-ugrilâš servi 1931
• Lappische Lehnwörter im Russischen. Suomen tiedeakatemia 1932
• Suenjel: Kuvia kolttalappalaisten maasta. Gummerus 1936 (oovtâst Karl Nickuláin)
• Karhusta ja sen pyynnistä. 1937
• Pyhämaan vanhoja rakennuksia. 1937
• Elämänviisautta Inarin Iijärveltä. Kalevalaseura 1937
• Tunturilappalaisten kansantietoa Inarista. 1938
• Inarin tunturilappalaisten leikkejä. 1941
• Lappalaisten leikit ja ajanvietot. Säämi Čuovviittâsseervi almostitmeh n:o 9 1941
• Suomen ruuhet: 1-, 2-, 3- ja monipuiset sekä lautaruuhet kivikaudesta vuoteen 1940. Suomen muinaismuistoyhdistys 1941–1942
• Lappalaisten vanhat henkilönnimet. Säämi Čuovviittâsseervi almostitmeh n:o 10 1942
• Suomen lappalaisten kosinta- ja häätavat. Säämi Čuovviittâsseervi almostitmeh n:o 12 1943
• Lapin verotus ja kauppa ennen vanhaan. Säämi Čuovviittâsseervi almostitmeh n:o 13 1944
• Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat 1 ja 2. WSOY 1948, 2. uđâstum riäntus 1984
• Heidnische Religion und späterer Aberglaube bei den finnischen Lappen. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia LXXXVII. 1946
• Lappi ja lappalaiset vanhoissa kansanrunoissamme. Säämi Čuovviittâsseervi almostitmeh n:o 20 1955
• Koltan- ja kuolanlapin sanakirja osat 1–2. Syemmilâš-ugrilâš servi 1958
• Lappalaisia paikannimiä 1500-luvulla. Syemmilâš-ugrilâš servi 1966
• Kronikkaa suvusta ja muustakin. Almost. Terho Itkonen 1991
• Lapin-matkani. WSOY 1991

Itkosii sänikirjeh Koltan- ja kuolanlapin sanakirja I já II láá almostum neetist ive 2014 Syemmilâš-ugrilâš seervi nettisiijđoin. Fenno-Ugrica siijđoin meid kávnojeh digihäämist motomeh suu kirjeh tego Venäjänlapin konsonanttien astevaihtelu: Koltan, Kildinin ja Turjan murteiden mukaan (1916), Lappalaisten ruokatalous (1921), Koltan- ja kuolanlappalaisia satuja (1931) já Heidnische Religion und späterer Aberglaube bei den finnischen Lappen (1946).