Pielisjärvi
Pielisjärvi lii oovdiš kieldâ Suomâst, Tave-Kärjil eennâmkoddeest. Tot lopâttui ive 1973 aalgâst. Ive 1972 loopâst Pielisjärvist assii 15 047 olmožid.[1] Ive 1972 aalgâst kieldâ vijđodâh lâi 3 460,2 km² (tuše eennâm).[2] Pielisjärvi naaburkieldah lijjii Eno, Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Kuhmo já Nurmes táálunkieldâ.
| Pielisjärvi Oovdiš kieldâ |
|
|---|---|
 Kylälahti ryevdirađesajattâh |
|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkodde | Tave-Kärjil |
| Tááláš kieldâ | Lieksa |
| Lopâttum | 1973 |
| Ässeeloho | 15 047[1] (31.12.1972) |
Kieldâlahtem
muteUđđâivemáánu 1. peeivi 1973 Pielisjärvi já Lieksa kävppikieldâ lahtojii oohtân. Talle šoodâi uđđâ Lieksa kaavpug.
Viehâdâh
muteÄsseeloho
muteLieksa kävppikieldâ ässeeh láá fáárust Pielisjärvi lovoin ive 1940 räi,[3] veik kävppikieldâ iäruttui Pielisjärvist jo ive 1936.
Čuákkipääihih
muteIve 1970 tiäđui mield Pielisjärvist lijjii čuávuvááh čuákkipääihih: Lamminkylä (247 ässed), Lieksa kuávdáščuákkipäikki (389 ässed Pielisjärvi peln), Mähkö (1 505 ässed Pielisjärvi peln), Pankakoski (1 474 ässed) já Surpeenvaara (365 ässed Pielisjärvi peln). Tain Lieksa kuávdáščuákkipäikki, Mähkö já Surpeenvaara lijjii uásild Lieksa peln. Ive 1960 tiäđui mield meid Mätäsvaara, Vieki já Vuonislahti lijjii čuákkipääihih, mut toh iä lamaš innig čuákkipääihih ive 1970.[4]
Käldeeh
mute- ↑ 1,0 1,1 Väestönmuutokset 1972 (PDF) (s. 26–27) Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 28.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1973 1974. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 28.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ 3,0 3,1 Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 28.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsig: Suomâ statistiikkuávdáš, 1976. Tyeje nettiversio (čujottum 28.11.2022). (suomâkielân)