Pennuujuŋŋâ (Cornus suecica) lii šaddo, mii tuáijoo meid muorjijd.[1]

Pennuujuŋŋâ

Pennuujuŋŋâ suomâkielân já eres sämikieláid

mute

Tobdomeerhah

mute

Pennuujuŋŋâ lii vyeligis rääsi, mon uážžu ettâđ maaŋgâihásâš toŋâsin. Tot lii ohtâ táválumosijn šaddoin kiedijn já juhâriddoin Säämist. Nuuvtpa tom puáhtá-uv kočodiđ Säämi šaddon, nuuvt uccáá tot kávnoo eres kuávluin maailmist. Taam šado tobdá uccâ liäđáážij stuorrâ já vielgis syejiloostâin, moh láá nelji. Jieš lieđi lii čappâd ruškisfiskis hervâigijn. Pennuujuuŋâ loostah šaddeh vuástáluvâi, nuuvtkočodum täsnihäämist, nelji loostâ ain oovtâ saajeest.[1]

Kevttim

mute

Pennuujuuŋah kiävttojeh tuše ucánjáhháá ävkkin. Myerjih láá mávuttemeh, masa juo lustottemeh. Toh iä lah varâliih puurrâđ iäge lah mirhâliih.[1]

Fáádást eres soojijn

mute

Käldeeh

mute
  1. 1,0 1,1 1,2 Aikio, Jouni: Pennuujuŋŋâ. Anarâš-kalender 2004, 2004. Anarâškielâ servi ry.
  2. Nettidigisäänih Nettidigisäänih. Čujottum 3.12.2022.
  3. Neahttadigisánit (North Sami) Neahttadigisánit. Čujottum 3.12.2022.
  4. Neahttadigisánit (Skolt Sami) Neahttadigisánit. Čujottum 3.12.2022.