Iävru
Iävru (Oxyria digyna) lii sälttisuoinij tavesuhâlâš šaddo, mii šadda tuoddârij lahtâ soojijn, muotâviippâmijn, aijui riddoin, niijtoin já källein. Tom puáhtá meiddei šoddâdiđ muorâkäärdist. Meccikuávluin tot lii härvinâš vuomijn.[2]
Iävru Oxyria digyna |
|
---|---|
Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
Kodde | Šadoh Plantae |
Tävgi | Pocceešadoh Tracheophyta |
Vyelitävgi | Kukkee šadoh Angiospermae |
Luokka | Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida |
Lahko | Caryophyllales |
Hiäimu | Polygonaceae |
Vyelihiäimu | Polygonoideae |
Suuhâ | Iävruh Oxyria |
Šlaajâ | digyna |
Iävru suomâkielân já eres sämikieláid
mute- suomâkielân: hapro
- orjâlâškielân: : eavru
- nuorttâlâškielân: hiävru
Stuárudâh já olgohäämi
muteIävru loostah pisoh alda eennâmase, mut kukkáveerdih pyehtih pajaniđ 20 cm alodâhân. Kukáh láá uceh. Toh láá vistig ruánááh já maŋeláá ruopsâdeh.
Lavdâm
muteIävru šadda almolávt Islandist, Ruánááenâmist já Skandinavia tuodârkuávluin. Motomin tot šadda meiddei arktâlijn kuávluin já tagarijn váráduvâin ko om. Aalpâin já Pyrenijn.
Kiävttu sämmilij kulttuurist
muteSämmilij keevtij iävru poccuumielhist ton suvrodmân siämmáánáál ko sälttisyeini-uv. Iävrust lii oksaalsuvrâ, já ton smakkâ lii siämmáálágán ko sälttisyeinist. Iävru kevttui meiddei oovtâst eres šadoiguin. Nuorâ loostâid já mudoi-uv tom puáhtá mälistiđ já kevttiđ aaibâs nuuvt ko sälttisyeini já siämmáid aašijd kalga mušteđ oksaalsuuvrâst meiddei iävru puotâ.[2]
Kovegalleria
muteKäldeeh
muteWikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Iävru. |
- ↑ Pertti Uotila: Iävru – Oxyria digyna Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 22.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 16.2.2022.