Hurečuhčá
Hurečuhčá lii puigâkaanij hiäimun kullee meccikänilodde.
| Hurečuhčá Lyrurus tetrix (Linnaeus, 1758) |
|
|---|---|
_A.jpg) |
|
| Tile | LC (eellimvuáimálâš) |
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš) |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Lodeh Aves |
| Lahko | Känilodeh Galliformes |
| Hiäimu | Puigâkäänih Phasanidae |
| Vyelihiäimu | Meccikäänih Tetraonidae |
| Suuhâ | Hurečuuvčáh Lyrurus |
| Šlaajâ | tetrix |
Stuárudâh já tobdomeerhah mute
Hurečuhčá lii 40–58 cm kukke já tiäddá 0,9–1,3 kg. Tevkis, čuovjisčapis ores lii stuárráb ko niŋálâs já ton čalme paajaabeln lii ruopsis liškepuáimu. Pottâš vyelitolgeh láá vielgâdeh. Orásist já niŋálâsâst lii kuohtuin vielgis säärgis sujást. Niŋálâs lii ruškiskirjáá já sulâstit ennuv kuáppil. Tot lii kuittâg ucceeb ko kuáppil já ton poođâš lii eresmuáđusâš.[1]
Lavdâm já eellimpiirâs mute
Hurečuhčá iälá masa ubâ Suomâst, mut Säämist tot lii härvinub. Tot lii vuovdij já jeegij lodde, ige tot ele ordârääji paajaabeln.[2] Hurečuhčá lii päikkilodde, mut nuorâ lodeh vajâldeh čohčuv já kiđđuv. Suomâ hurečuhčánääli lii suulân 350 000–500 000 paarrâd.[1]
Lasanem mute
Kiđđuv oráseh čokkâneh kiihâmsoojijd jeggijd, piäldoid já ládui oolâ já skiälguh kiihâmlavlus. Niŋálâs väljee kyeimis orásij juávhust. Niŋálâs mannee vyesimáánust táválávt 8–10 manneed já láálá taid 23–29 peivid. Piervâl lii muorâ teikkâ miestuu vyelni. Uđâgááh kirdeškyetih 7–14 peeivi ahasâžžân.[1]
Raavâd mute
Hurečuhčá porá umolijd, versoid já siemânijd, čohčuv meid muorjijd já tälviv eromâšávt suávi uurbijd já peesi paaccâhijd.[1]
Miäcástem mute
Käldeeh mute
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Luontoportti.fi Čujottum 15.4.2021 (suomâkielân)
- ↑ Suomen lintuatlas Čujottum 15.4.2021 (suomâkielân)
- ↑ Suomen riistakeskus Čujottum 15.4.2021 (suomâkielân)