Aleksei Navalnyi
Aleksei Anatoljevitš Navalnyi (ruošâkielân Алексей Анатольевич Навальный; 4. kesimáánu 1976 Butyn, Moskova kuávlu, Sovjetlitto – 16. kuovâmáánu 2024 Harp, Jamalo-Neeneec pirrâdâhkodde, Ruoššâ)[1] lâi ryeššilâš oppositiojođetteijee, aktivist já blogicällee. Aleksei Navalnyi lâi Ruošâ oppositio ohtâ tehelumosijn ulmuin já Vladimir Putin jienniis vuástálistee. Juristin[2] luuhâm Navalnyi vuáđudij korruptio vuástá ornijdume, mii puovtij uáinusân Putin já eres njunošulmui korruptioid já vääldi puástukevttimijd Ruošâst.[3]
| Aleksei Navalnyi | |
|---|---|
| Алексей Анатольевич Навальный | |
_1.jpg) Aleksei Navalnyi ive 2011 |
|
| Persovntiäđuh | |
| Šoddâm | kesimáánu 4. peeivi 1976 Butyn, Moskova kuávlu, Sovjetlitto |
| Jáámmám | kuovâmáánu 16. peeivi 2024 (47-ihásâžžân) Harp, Jamalo-Neeneec pirrâdâhkodde, Ruoššâ |
| Áámmát | aktivist, juuriist |
| Pelikyeimi | Julija Navalnaja |
| Párnááh | 2 |
| Eres tiäđuh | |
 Nommâčáálus |
|
| Fáádást eres soojijn | |
| navalny.com | |
|
[ Mute Wikidatast ]
|
|
Peerâ
muteNavalnyi kálgu lâi Julija Navalnaja, j.s. Abrosimova (š. 1976). Julia eeči lâi tiettee, já enni lâi pargoost Gosplanist. Julia vaanhimeh iäránáin talle ko Julia lâi vyeliškoovlâst. Julia luuvâi aalmugijkoskâsii ekonomia. Sun teeivâi Navalnyi ive 1998, já suoi naajáin kyehi ive maŋeláá. Sunnust soddáin kyehti párnáá: ohtâ nieidâ (Daša, š. 2001) já ohtâ alge (Zahar, š. 2008).
Ášáškutmeh já tuámuh
muteAleksei Navalnyi valdui kiddâ maŋgii. Maaŋgâs jurdeh, et ášáškutmeh lijjii veerridmeh. Ive 2018 tuámu eestij Navalnyi viggâmušâid riemmâđ presidentiävtukkâssân.
Navalnyi valdui kiddâ majemuu tove uđđâivemáánu 17. peeivi 2021 Moskovast tállán, ko sun lavkkij olgos kirdemmašinist, mii lâi puáttám Berlinist.[4] Vijđes mielâčáittuseh čuovvuu kiddâväldim, já tuhátteh ulmuuh váldojii kiddâ.[4] Navalnyi lâi lamaš Saksaast pyecceiviäsutipšoost, tastko ive 2020 porgemáánust sun lâi keččâlum vaarâ mirhâttiđ, ko sun lâi kirdemin Tomskist Moskovan.[4] Saksa suátivievâ mield mirkkân kevttui Sovjetlittoost ovdedum Novičok-niärvámirkkâ.[4] Ruošâ torvolâšvuotâpalvâlus FSB onnui morhekeččâlem tahhen.[4]
Riehtijotteem ääigi Navalnyi eeđâi, et puátteevuođâst ulmuuh iä mušte Putin stuorrâ maailmjođetteijen, peic mirhâtteijen. Navalnyi tuámu lâi vistig 2,5 ive, mutâ maŋeláá sun uážui laseráŋgáštâsâid. Ive 2023 sunjin adelui 19 ive laseráŋgáštâs alemuu torvoluoka ráŋgáštâslájádâsâst.[5] Navalnyi iälšu hiäjului faŋgâvuođâ ääigi, mii eestij suu máhđulâšvuođâid leđe faŋgâl ulguubeln. Juovlâmáánust Navalnyi jävkittij aldasáid kuulmâ ookon. Loopâst čielgâi, et Navalnyi lâi sirdum oovdiš IK-6-ráŋgáštâslájádâsâst Moskova alda Siberian IK-3-ráŋgáštâslájádâsân.
Jäämmim
muteJamalo-Neeneec pirrâdâhkode ráŋgáštâslájádâs virgeomâhááh tieđettii kuovâmáánu 16. peeivi 2024 ryeššilâš Interfax-uđâstoimâttâhân, et Aleksei Navalnyi lâi jáámmám.[6] Virgeomâhái mield Navalnyi illávaješkuođij väzzim maŋa já kolmâštui.[6] Pyecceitipšooh já pyecceiauto pottii pääihi oolâ, mut iällááttim ij išedâm já Navalnyi ruáppánij.[6] Sun lâi 47-ihásâš.[6]
Navalnyi ovdâsteijee Kira Jarmyš čaalij kuovâmáánu 17. peeivi 2024 X:st ađai Twitterist, et Navalnyi enni Ljudmila Navalnaja lâi uážžum virgálii tiäđu algees jämimist.[7] Ráŋgáštâslájádâs mield Navalnyi ruumâš lâi sirdum pirrâdâhkode uáivikaavpugân Salehardân.[7] Jarmyš čaalij, et Navalnaja já Navalnyi äššivyeijee iävá peessâm uáiniđ rummâš. Sun vaatij, et ruumâš luovâttuvvoo tállán Navalnyi perrui.
Maaŋgah riijkah tyemmejii Ruošâ Navalnyi jäämmim keežild. Suomâ] uáiviminister Petteri Orpo, täsivääldi president Sauli Niinistö já puáttee president Alexander Stubb ettii, et Navalnyi jäämmim lii Ruošâ suijâ. Orpo mielâst Navalnyi jäämmim muštâlij tast, et Ruošâst oppositio toimâ viggoo estuđ viehârâš. Suomâ oovdiš Moskova-ambassador Hannu Himasii mieldi jäämmim puáhtá kočodiđ morhen, veikkâ tuođâlij tábáhtusâi joto ij vissâ kuássin čielgâ. Ukraina president Volodymyr Zelenskyi eeđâi, et Navalnyi jäämmim lii čielgâsávt Putin suijâ já et Putin ij peerust tast, kiäm sun koddá, vâi piso vääldist.
EU-komitea saavâjođetteijee Ursula von der Leyen já värisaavâjođetteijee Josep Borrell muštâláin sunnuu ohtâsii tiäđáttâstilálâšvuođâst, et EU parga puoh, maid puáhtá, vâi Ruošâ pooliitliih jođetteijeeh pieijuuččii ovdâsvástádâsân Navalnyi morheest.
Ovtâstum staatâi president Joe Biden-uv eeđâi, et tábáhtus lii Putin suijâ. Sun vaađâi jieijâs staatâ tuhhiittiđ jotelávt Ukrainan tárguttum išepakkeet, vâi Ukraina puáhtá juátkiđ tuáru Ruošâ volliittem vuástá.
Navalnyi kálgu Julija Navalnaja sáárnui uánihávt München torvolâšvuotâkonferensist kállás morhe maŋa.[8] Sun meiddei tiäduttij tom, et Putin já suu haldâttâh láá váldusujâliih.[8] Navalnaja ánuttij almugijkoskâsii siärváduv toimâđ, vâi Ruošâ kavhâdis haldâttâh táppááččij. Navalnyi vuáđudem ornijdume oovdiš hovdâ Ivan Ždanov vist muštâlij X:st, et Navalnyi jäämmim lii Putin olášuttem pooliitlâš morhe.
Jyehi kuávlust Ruošâst ulmuuh puohtii Navalnyi mušton kukkáid vááinui uuhrij muštomerháid.[9] Virgeomâhááh vist čoggii kukkáid meddâl já meid estii ulmuid kukái tuálvumist.[9] Kuovâmáánu 16. peeivi poolis vaaldij kiddâ paijeel 100 olmožid já čuávuváá peeivi paijeel 280 olmožid.[9] Suomâst suomâryeššiliih muštii Navalnyi Kuopio já Joensuu torijn kinttâlijguin já kukáiguin.[10] Kuábbáin-uv tábáhtusâin lijjii suulân kyehtlov olmožid.[10] Helsigist Uspenski uáivikirhoost vist uárnejui muštotilálâšvuotâ vástuppeeivi ehidist.[10]
Himasii mielâst Navalnyi jäämmim ij toovât Ruošâst merhâšittee vyestitooimâid, tastko virgeomâhááh estih aalmug pajanem. Sun muštâlij, et Ruošâ oppositio lii piäđgui: jođetteijeeh láá fäŋgejum teikkâ patârâm olgoenâmáid. Taan juávkun kuullâv ovdâmerkkân 25 ive tuámu čođâldittee aktivist Vladimir Kara-Murza já 8,5 ive tuámu čođâldittee oppositiopolitikkár Ilja Jašin. Kuábbáid-uv tuámoid kulá puástu tiäđu levâttem Ruošâ suátivievâst.
Putin árvuštellei juávhust lii meid oovdiš oligark Mihail Hodorkovski, kii áásá onnáá peeivi Ovtâstum kunâgâskoddeest.[11] Meid Hodorkovski sujâttij Putin tast, et sun lii koddám Navalnyi.[11] Suu mielâst taat lii jotkâ Boris Nemtsov pooliitlii syelimoorhán.[11] Putin vuástálistám Nemtsov paččui Moskovast ive 2015.[11]
Navalnyi muštâlij ohtii BBC:n, et jis Ruošâ haldâttâh motomin cimmoost suu, te tot meerhâš, et sun já suu tuárjooh láá kievrah já sij kalgeh kevttiđ taam vyeimi iäge luovâttiđ.
Palhâšumeh
muteRoovvâdmáánust 2021 Navalnyin mieđettui Saharov-palhâšume.[12]
Fáádást eres soojijn
mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Aleksei Navalnyi.
Käldeeh
mute- ↑ Aleksey Navalny www.britannica.com. 24.4.2024. Čujottum 27.4.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Navalnyi halusi demokratiaa – hyytävät sanat viimeisellä lennolla Venäjälle: ”Mitä minulle tapahtuisi” Yle Uutiset. 16.2.2024. Čujottum 27.4.2024. (suomâkielân)
- ↑ Who was Alexei Navalny and what did he say of Russia, Putin and death? reuters.com. Čujottum 27.4.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ a â b c č Tuhannet Navalnyin kannattajat osoittivat mieltään eri puolilla Venäjää – Tuhansia pidätetty, myös Ylen toimittaja sai pampusta Yle Uutiset. 23.1.2021. Čujottum 27.4.2024. (suomâkielân)
- ↑ Alexei Navalny: Russian opposition leader's jail term extended to 19 years bbc.com. 4.8.2023. Čujottum 27.4.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ a â b c Tämä tiedetään venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kuolemasta Yle Uutiset. 16.2.2024. Čujottum 27.4.2024. (suomâkielân)
- ↑ a â Oppositiojohtajan edustaja vahvisti: Aleksei Navalnyi on kuollut – mutta ruumis on kateissa Yle Uutiset. 17.2.2024. Čujottum 27.4.2024. (suomâkielân)
- ↑ a â Oppositiojohtaja Navalnyi on kuollut 47-vuotiaana areena.yle.fi. Čujottum 27.4.2024. (suomâkielân)
- ↑ a â b Lähes 400 Navalnyia muistanutta mielenosoittajaa otettu kiinni Venäjällä – muistotapahtumia eri puolilla maailmaa Yle Uutiset. 17.2.2024. Čujottum 27.4.2024. (suomâkielân)
- ↑ a â b Kuopion ja Joensuun toreille kokoonnuttiin muistamaan Aleksei Navalnyita Yle Uutiset. 16.2.2024. Čujottum 27.4.2024. (suomâkielân)
- ↑ a â b c Aleksei Navalnyin kuolema jätti opposition vaille näkyvää kärkihahmoa – seuraajajoukko on lyöty, vankilassa tai maanpaossa Yle Uutiset. 17.2.2024. Čujottum 27.4.2024. (suomâkielân)
- ↑ Venäläiselle oppositiopoliitikolle Aleksei Navalnyille myönnettiin EU:n ihmisoikeuspalkinto Yle Uutiset. 20.10.2021. Čujottum 27.4.2024. (suomâkielân)