Väinö Linna
| Väinö Linna | |
|---|---|
| |
| Šoddâm | juovlâmáánu 20. peeivi 1920 Urjala, Suomâ |
| Jáámmám | cuáŋuimáánu 21. peeivi 1992 (71-ihásâžžân) Kangasala, Suomâ |
| Pargo | |
| Áámmát | kirječällee |
| Kirjálâšvuođâ šlaajâ | realism |
| Kielâ | suomâkielâ |
| Peerâ | |
| Pelikyeimi | Kerttu Linna, vihkâm 1945 |
Väinö Valtteri Linna (20. juovlâmáánu 1920 Urjala, Suomâ – 21. cuáŋuimáánu 1992 Kangasala, Suomâ) lâi syemmilâš kirječällee. Sun šoodâi tobdosin historjálijn romanijn Tuntematon sotilas (1954) já Täällä Pohjantähden alla (1959–1962).
Eellim mute
Väinö Linna šoodâi juovlâmáánu 20. peeivi 1920 Urjalast perruus čiččâdin pärnin. Suu vaanhimeh láin Maija já Vihtori Linna. Suu eeči puáccái já jaamij ive 1927 tuše 53-ihásâžžân. Linna miänástui pyereest škoovlâst, mut sun ij kuittâg juátkám uápuid aalmugškoovlâ maŋa. Ive 1938 sun varrij Tamperen já porgâškuođij Finlaysonist. Suomâ jotkâsuáđist Linna tooimâi maašinkiiveerkomppania kiiveerjođetteijen. Ive 1943 sun sirdâšui škuávlejeijen Miehikkälän, kost sun meid teeivâi puáttee káálgus Kerttu Seuri. Suoi naajáin suáđi maŋa ive 1945 já sunnui šoodáin kyehti párnáá.[1]
Pargo mute
Linna čäliškuođij suáđi ääigi já vuájui tast maŋa kirječällee karrieer oovdedmân. Suu vuossâmuš roomaan Päämäärä almostui ive 1947. Kirje almostum maŋa Linna peesâi uápásmiđ eres Tampere kirjálâšvuođâ vaigutteijeid, tego Lauri Viitan já Mirkka Rekolan. Nubbe roomaan Musta rakkaus almostui ive 1948. Tuođâlâš miänástus lâi kuittâg eskin suu kuálmád roomaan Tuntematon sotilas (1954), mii muštâl maašinkiiveerkomppaniast jotkâsuáđist. Kirjeest rahtum elleekove almostui jo čuávuváá ive, mii lâi meiddei miänástus já lii ain-uv syemmilii elleekove klassikko. Kirjeest láá ráhtám kyehti elleekove lase: Rauni Mollberg stivrim elleekove almostui ive 1985 já Aku Louhimies versio ive 2017. Kirje vuástáväldim lâi vistig ruossâlâs: suáti lâi ärgisluándugis fáddá já Linna muštâlij tast liijkás-uv realistlávt.[1] Tuntematon sotilas šoodâi kuittâg klassikkon, mast láá vuobdum aldasáid 750 000 pittád.[2] Linna čuávuvááh-uv kirjeh tovâttii savâstâllâm. Iivij 1959–1962 almostum Täällä Pohjantähden alla -trilogia muštâl Suomâ aldahistorjást 1880-lovo rääjist já kieđâvuš ovdâmerkkân ive 1918 siskáldâssuáđi, mii lâi herkis fáddá kiirjij almostum ääigi.[1]
Jäämmim mute
Linna puáccái kepispurâsân 1990-lovo aalgâst já jaamij pyecceiviäsust Kangasalast cuáŋuimáánu 21. peeivi 1992.[1]
Čalluuh mute
Romaneh mute
- Päämäärä (1947)
- Musta rakkaus (1948)
- Tuntematon sotilas (1954)
- Täällä Pohjantähden alla 1–3 (1959, 1960, 1962)
- Sotaromaani (2000) (Tuntematon sotilas algâalgâlâš kietâčalluu)
Esseečuágálduvah mute
- Oheisia (1967)
- Murroksia (1990)
Elleekovekietâčalluuh mute
- Musta rakkaus (1957) (algâalgâlâš kietâčalluu, eidusâš kietâčällee Juha Nevalainen)
- Sven Tuuva (1958) (algâalgâlâš kietâčalluu, eidusâš kietâčällee Juha Nevalainen)
- Täällä Pohjantähden alla (1968) (oovtâst Juha Nevalainenáin, Matti Kassilain já Edvin Lainein)
- Akseli ja Elina (1970) (oovtâst Juha Nevalainenáin, Edvin Lainein, Juho Gartzáin já Georg Korkmanáin)
- Pohjantähti (1973)
- Luottamus (1976) (eidusiih kietâčälleeh Mihail Šatrov ja Vladlen Loginov)
- Tuntematon sotilas (1985) (oovtâst Rauni Mollbergáin já Veikko Aaltonenáin)
Fáádást eres soojijn mute
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Väinö Linna.
Käldeeh mute
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Väiniö Linna kansallisbiografia.fi. Čujottum 3.2.2024. (suomâkielân)
- ↑ Tuntematon sotilas WSOY. Čujottum 3.2.2024. (suomâkielân)