Čäcikuáđhuš: Iäruttâs siijđo versioi kooskâst
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Raddalâs 35
Čäcikuáđhuš ištâdui ive [[1905]] Tave-Amerikâst [[Euroop]]ân čevđiellen. Šlaajâ levânij jotelávt. Euroopâst čäcikuáđhuš tiättoo tave-, koskâ- já nuorttâ-oosijn. [[Suomâ]]n čäcikuáđhuš ištâdui vuosmuu keerdi [[Kajaani]]n ive [[1919]], mutâ esken kulmâ ive maŋeláá ištâdem luhostui [[Tavepoođâeennâm eennâmkodde]]est. Merhâšittee ištâdemkuávluh lijjii [[Kirkkonummi]], [[Hämeenlinna]], [[Suomussalmi]] já [[Sulkava]]. Jo [[1950-loho|1950-lovvoost]] čäcikuáđhuš lâi levânâm Suomâst ton tááláá lavdâmkuávlun. Suomâst šlaajâ ij kuittâg tiettuu tavemuu Säämist.<ref name = "Suomen nisäkkäät">Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.</ref>
Čäcikuáđhuš ij lah liijkás tárkká ton eellimpirrâs valjimist. Tot iälá merâriddokuávluin, stuorrâ já uccâ [[jävri|jaavrij]] riddoin sehe maaŋgâlágánijn vohâdis čácáduvâin. Tergâd lii tot, ete tälviv čääsih iä jiäŋu pone räi. Almolumos eellimpirrâsist — stuorrâ, cuávis já šaddaas jaavrijn — tot ráhtá piäjumievtâ enâmus oovtâ meetter kieŋâlis čáácán. Meerâ riddoost tâi vohâdis čääsist pááruh tâi virde vahâgiteh älkkeht piäju. Tondiet čäcikuáđhuš kuáivu piäjus riddoviemmârân.<ref name="Suuri nisäkäskirja, Euroopan nisäkäslajit">Bjärvall,
==Eellimvyevih==
===Raavâd===
Čäcikuáđhuš lii iänáážin šaddoporree. Ovdâmerkkân huáših já luhteešadoh láá toos tergâdis raavâd. Cuávis čaasijn čäcikuáđhuš sáttá puurrâđ šaddoid nuuvt pehtilávt, ete tot heevât siämmást [[Puško|puško]] kođosoojijd. Šaddoin čäcikuáđhuš porá tuše párásumos oosijd – eromâš pyereh láá tagareh uásih, main láá valjeeht čiđđâhydraateh já proteiineh. Šaddopurrâmuš lasseen čäcikuáđhuš porá [[Kyeleh|kuolijd]] já saivâčaasij stuorrâ [[Skáálžuh|skáálžuid]]. Kiđđâjieŋâ alne kávnojeh motomin skáálžu koorâin rahtum lejeh.
===Lasanem===
Lasanemäigi lii njuhčâmáánust čohčâmáánun. Koskâ-Euroopâst čäcikuohđuust láá táválávt 2 piäsáduv ivveest, main láá joba 10 čivgâd. Taveláá, tego [[Suomâ]]st lii tuše ohtâ piäsádâh ivveest. Čäcikuáđhušnääli mulsâšud korrâsávt iveääigi mield. Tälviv šiev eellimpirrâsist eelih tuše kulmâ ohtâgâs ridokilomeetterist, tâi 5-10 čäcikuáhđušid hehtaarist. Syeinimáánust ridokilomeetterist sättih leđe joba 10 čäcikuáđhušid. Uási nuorâ ohâgâsâin vyelgih vajâldiđ kiđđuv. Čohčuv čäcikuáđhušnääli kačča pivdem tiet. Táválávt 80-90% nuorâin jäämih täälvi ääigi.<ref name="Euroopan nisäkkäät">Bjärvall, Anders & Ullström, Staffan: Euroopan nisäkkäät. Helsinki: Tammi, 2003.</ref>
===Vieresšlaajân===
Čäcikuáđhuš aneh háitulâš vieresšlaajân já ton pivdemäigi álgá [[Porgemáánu 1.|porgemáánu 1.]] peeivi (2021) já nohá [[Syeinimáánu 31.|syeinimáánu 31.]] peeivi (2022)<ref name="Suomen riistakeskus">https://riista.fi/game/piisami/</ref>. Čäcikuáđhus lii vala-uv halijdâm čevđiellee. [[2000-loho|2000-lovo]] pelimuddoost čäcikuáđhuid miäcástii suulân 5 000-10 000 ohtâgâssâd.
Čäcikuáđhuš lii meid maaŋgáid piäđoid tergâdis salâsellee eromâšávt hyenes jursseeiivijn.
==Käldeeh==
| |||