Steven Spielberg
| Steven Spielberg | |
|---|---|
| |
| Persovntiäđuh | |
| Šoddâm | juovlâmáánu 18. peeivi 1946 |
| Cincinnati, Ohio, Ovtâstum staatah | |
| Aalmugjeessânvuotâ | Ovtâstumstaatâlâš |
| Karrieer | |
| Merhâšittee tyejeh | Jaws (1975) Close Encounters Of The Third Kind (1977) Indiana Jones -elleekoveráiđu E.T. the Extra-Terrestrial (1982) Jurassic Park (1993) Schindler's List (1993) Saving Private Ryan (1999) Artificial Intelligence: AI (2001) Minority Report (2002) Catch Me If You Can (2002) Munich (2005) Lincoln (2012) |
| Palhâšumeh | |
| Pyeremuu elleekove Oscar-palhâšume 1993 Schindler's list | |
| Peerâ | |
| Vaanhimeh | Leah Posner Arnold Spielberg |
| Pelikyeimi | Amy Irving (1985–1989) Kate Capshaw (1991–) |
| Párnááh | 7 |
| Lasetiäđuh | |
| Nommâčáálus | 
|
| IMDb-sijđo | IMDb |
Steven Allan Spielberg (š. juovlâmáánu 18. peeivi 1946, Cincinnati, Ohio, Ovtâstum staatah) lii ohtâ Hollywood tobdosumosijn elleekovestivrejeijein, kii lii stivrim maaŋgâlágán elleekuuvijd ain scifi-elleekuuvijn historjálâš já suátielleekuuvijd. Sun lii toimâm meid pyevtitteijen já lii ohtâ DreamWorks studio vuáđudeijein. Spielberg lii ohtâ riggásumosijn elleekoverähtein maailmist.
Spielberg vaikuttâs lii lamaš styeres já suu elleekoveh láá 1970-lovo maŋa miäruštâllâm, eenâb ko eres elleekoveh, mii lii piivnoh elleekoverähtimist. Maaŋgah suu elleekuuvijn láá lamaš miänástusah, moid sehe keččeeh já kritikkáreh láá lijkkum.[1]
Eellim
muteSpielberg šoodâi Cincinnatist, Ohiost konsert pianist Leah Frances (Posner) já šleđgâinsiner Arnold Spielbergân, kiäh láin kuohtuuh šoddâm ryeššilâs-juuvdálâš enâmânvärrejeijee perruid. Pärnin Spielberg peerâ varrij ennuv já sij assii ovdâmerkkân Haddon Townshipist, New Jerseyst já Phoenixist, Arizonast ovdilgo sij värrejii Saratogan, Kalifornian.[1] Kaliforniast Spielberg uusâi kuohtii luuhâđ elleekove syergi University of South Californian, mutâ kuábbáágin tove ij lam lukko. Nuuvtpa sun šoodâi uáppen California State Universityn, mutâ maŋeláá jooskâi uápuid tobbeen juurdân ovdediđ suu elleekovekarrieer. 35 ihheed monnii ovdilgo sun maacâi luuhâđ uápuidis loopân. Spielbergist lii meid luuhâmvädisvuotâ, mii paasij diagnosisthánnáá ive 2007 räi.[2]
Jo pärnin elleekoveh kiäsuttii Spielberg. Ko eres párnááh kivsedii Spielberg suu juuvdálâšvuođâ tet, te sun irâttij kielestiđ, ete peerâ lii saksalâš já kaavnâi mottoomlágán lohđuttâs elleekoverähtimist. Oovtâ päikkielleekovásis sun valjij viärráámuu kivsedeijes čaittâliđ naaci.[3]
Karrieer
muteKarrieer algâ
muteEejis kaitafilmâkameráin Spielberg kuvviiškuođij jieijâs projektijd jo pärnin pääihist. Maŋeláá eeči išedij suu peessâđ išedeijen Universal Studiosân.[3]
Jo nubálovihásâžân Spielberg raahtij 40-miinuut suátifiilmâ, Escape to Nowhere (1962), mii finnij mottoom palhâšume-uv, já kuhes scifi-elleekove, Firelight. Kuittâg suu čuávuvâš elleekove, uánihiselleekove Amblin’ (1968), lâi tot, mii kiäsuttij oovtâ hoovdâ Universal Studiost[4], já 1960-lovo loopâst Spielbergist šoodâi-uv ohtâ nuorâmuin televisiostivrejeijein Universalist.[5] Sun stivrij oosijd maŋgáid televisioráiđoid ovdâmerkkân Colombon, Marcus Welbyn, M.D.n já Owen Marshall: Counselor at Law:n.
1970-loho
muteIve 1971 Spielberg raahtij suu vuosmuu televisioelleekove, Duel, mii lâi miänástus. Ton áánsust lehâstui Spielbergin uksâ rähtiđ meid muide ko televisioelleekuuvijd.[4] Vuosmuš taggaar lâi The Sugar Express ive 1974 já jo čuávuváá ive tast poođij olgos Jaws, mii lii ohtâ enâmustáá tiänám elleekuuvijn, já mii pajedij Spielberg njunošstivrejeijei juávkun. Jaws finnij pyeremuu elleekove Oscar-palhâšume já meid ton muusik, mon nuottij John Williams, finnij Oscar. Spielberg jieš lii ettâm, ete Jaws lâi ohtâ vaigâdumosijn elleekuuvijn kuvviđ ton tááhust, ete tast lâi nuuvt ennuv meerâst kuvvim. Maŋeláá feerim kuittâg išedij, jis lijjii vaigâdvuođah eres elleekuuvijn: toh urruu älkken ko aainâskin ij taarbâš meerâ alne teikkâ čääsist leđe. Suu čuávuváá elleekooveest, Close Encounters of the Third Kind (1977), lijjii-uv ennuv vädisvuođah spesiaalefektijn ton tááhust, ete tallaš teknologiain ij puáhtám nuuvt älkkeht olášuttiđ Spielberg jurduid. Ton-uv elleekooveest šoodâi miänástus. Tot finnij pyeremuu kuvvim Oscar, já Spielberg jieš finnij suu vuosmuu Oscar-iävtukkâsvuođâ.[4]
1980-loho
mute
Ive 1981 poođij vuosmuš Indiana Jones -elleekove, Raiders of the Lost Ark, mast Spielberg finnij suu nube Oscar-iävtukkâsvuođâ. Puoh Indiana Jones -elleekoveh, moid šoddii val kyehti lase 1980-lovo ääigi, kevttih ivnáás elleekuvvim, virkkuus editistem já utkáás spesiaalefektijd, já tai uáiviroolâst lii Harrison Ford.[4]
Val pivnohub elleekove lâi kuittâg ive 1982 puáttám E.T. the Extra-Terrestrial, mast Spielberg lii ettâm, ete lii puoh merhâšitteemus elleekove sunjin olssis. Sun finnij tast noomâ já jáválâšvuođâ, mutâ ovdil taan elleekove talle 36-ihásâš stivrejeijee ij lam smiettâmgin, ete halijdičij perruu. Elleekoveh lijjii ton räi lamaš suu párnááh. E.T.st leijee kulmâ pärničaittâleijee kuittâg mulsuu suu mielâ já kulmâ ive maŋeláá Spielberg uážui suu vuosmuu alge.[3]
1980-lovo ääigi Spielberg raahtij meid kyehti elleekove kiirjij vuáđuld: The Color Purple (1985) já Empire of the Sun (1987).[5] Motomeh láá meid ettâm, ete 1980-lovo polâttettee klassikko Poltergeist ličij meid Spielberg stivrim, veikkâ loppâteevstâin sun lii tuš pyevtitteijen já čällen já Toby Hooper stivrejeijen. Eteh, ete Spielberg poolâi stivrejeijei jasko älgimist já tondiet koijâdij Hooper stivrejeijen, ko oppeet motomeh láá ton mielâ, ete suu sopâmuš E.T. stivrejeijen ij luáštám suu leđe meid Poltergeist stivrejeijee. Jyehi tááhust Poltergeist juurdâ lii leđe jotkâ Close Encounters of the Third Kind -elleekován.[6]
1990-loho
muteSpielberg lâi hirmâd aktiivlâš 1990-lovo aalgâst nuuvt stivrejeijen ko pyevtitteijen-uv. Veikkâ suu vuosmuš elleekove 1990-lovvoost, Hook (1991), ij lam ulmui mielâst nuuvt pyeri, te Spielberg joođhij ain ovdâskulij. Ive 1993 sun stivrij Jurassic Park já Schindler’s List, mon sun pyevtittij-uv. Oppeet kuohtuuh tain elleekuuvijn lijjii hirmâd pivnoheh. Schindler's List vuoitij ohtsis čiččâm Oscarid.
Ive 1994 Spielberg vuáđudij DreamWorks studio oovdâst Jeffrey Katzenbergáin já David Geffenáin. Studio lii pyevtittâm maaŋgâid piivnoh animaatioid tego Shrek elleekuuvijd.
2000-loho
muteSpielberg arbij Stanley Kubrickist A.I. Artificial Intelligence (2001) stivrejeijee saje.
2010-loho
muteIve 2016 Spielberg uážui BBC Blue Peter -meerhâ, mii lii BBC párnái televisio-ohjelm alemus kunnijâttem. Tom uážžuh tuše häärvih, muáddi ulmuu jyehi ive. Spielberg eeđâi, ete sun lii syele ain halijdâm oovtâ.[7][8][9]
Teemah
muteSpielberg lii maŋgii muivim ulmuid toin, maht sun lii ráhtám kyehti aaibâs ereslágán ollâproofiil elleekove oovtâ siämmáá ive ääigi. Sun lii kieđâvuššâm elleekuvijnis maaŋgâlágán aašijd tego sevŋis kuuvijd ulmui ráhtám teknologiast, optimistlijd komovuođâmainâsijd já meid stuorrâ koččâmušâid maailmist tego suáđi, näliolgoštem já holokaust.
Stuárráámus uási Spielberg elleekuuvijn láá kuittâg vuáđuld optimistliih. Motomeh eteh, ete toh láá liijkás-uv sentimentaalliih, mutâ Spielberg jieš ij poolâ tast. Tast sust puáhtá uáiniđ vaikuttâsâid Frank Caprast.[10] Spielberg lii mainâsteijee, kiän jiešvuottân lii tot, ete suu kiäsut párnáimainâsij tijdâ já sust lii nahcâ mieldieelliđ párnái uáinimčievâst. Spielbergân láá-uv vaikuttâm Walt Disney -elleekoveh ennuv, já sun lii ettâm, ete oopâi tain, ete kalgeh leđe vyestikeejih já kontrast. Spielberg elleekooveest The Terminal puáhtá meid uáiniđ siämmáálágán modernkomedia jiešvuovijd ko Jacques Tati Playtimest.[10]
Filmografia
muteKäldeeh
mute- ↑ 1,0 1,1 Steven Spielberg Biography IMDb. Čujottum 1.9.2020.
- ↑ Steven Spielberg Montgomery County Board of Developmental Disabilities Services. Čujottum 1.9.2020.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 HS tapasi yli 40 vuotta lapsenomaisia seikkailuja tehneen Steven Spielbergin – ”Mielikuvitukseni vain pahenee, mitä vanhemmaksi tulen” Helsingin Sanomat, 23.6.2016. Čujottum 1.9.2020.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 Steven Spielberg Britannica
- ↑ 5,0 5,1 Steven Spielberg biography.com
- ↑ Onko kauhuelokuvan klassikko sittenkin salaa Steven Spielbergin ohjaama? – Poltergeist sai suomalaiset 1980-luvulla ”kauhun valtaan” Helsingin Sanomat, 18.7.2017. Čujottum 1.9.2020.
- ↑ Steven Spielberg has just won at life. He's got a Gold Blue Peter badge BBC, 22.7.2016. Čujottum 1.9.2020.
- ↑ Steven Spielberg given gold Blue Peter badge The Guardian 21.7.2020. Čujottum 1.9.2020.
- ↑ Steven Spielberg sai BBC:n Blue Peter -merkin Helsingin Sanomat 23.7.2016. Čujottum 1.9.2020.
- ↑ 10,0 10,1 Antti Alanen: Elokuvan tekijät. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-20533-3.