Säpligoppuu
Säpligoppuu (Surnia ulula, meid skunjâlodde ađai kunjolodde) lii oppuuluudij laahkon kullee loddešlaajâ.
Säpligoppuu Surnia ulula (Linnaeus, 1758) |
|
---|---|
Tile | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[2][3] |
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
Kodde | Elleekodde Animalia |
Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
Luokka | Lodeh Aves |
Lahko | Oppuulodeh Strigiformes |
Hiäimu | Oppuuh Strigidae |
Suuhâ | Surnia |
Šlaajâ | ulula |
Stuárudâh já tobdomeerhah
muteSäpligoppuu lii čapis-, ruškis- já vielgiskirjáás lodde. Peiviaktiivlâžžân tot iärrán maaŋgâin eres oppuin. Säpligoppuu lii 35–43 cm kukke já tiäddá 215–380 g. Ton suájákeejij koskâ lii 69–82 cm. Oppuu vielgis näämi pirrâ láá čapis sárgáh. Ton čalmeh já njune láá fiskâdeh já kirjáás poođâš lii kukke. Kirdee säpligoppuu sulâstit cissáášvääli, mut ton uáivi lii stuárráb. Säpligoppuu kiihâmjienâ lii jotelis pulijdem.[4]
Lavdâm já eellimpiirâs
muteSäpligoppuu lii Amerik, Euroop já Ruošâ taveoosij lodde. Suomâst tot pessee iänáážin Oulu taavaabeln. Lavdâm já nääli kuittâg mulsâšudeh ennuv säplignääli mield. Pyeri säpligive säpligoppuu pessee meid Maadâ-Suomâst.[5] Suomâst pessejeh áárvu mield 2 000–6 000 paarrâd. Säpligoppuu lii päikkilodde, mut motomin tot vaajâld Baltia já Nuorttâmeerâ kuávloid.[4]
Lasanem
muteSäpligoppuu piervâld táválávt muorâvuovdân. Niŋálâs mannee njuhčâ-cuáŋuimáánust 4–11 manneed já láálá taid 25–30 peivid. Uđâgááh kirdeleh 25–30 peeivi ahasâžžân.[4]
Raavâd
muteSäpligoppuu porá uccâ njomâtteijeid.[4]
Käldeeh
mute- ↑ IUCN Red List Čujottum 7.10.2021 (eŋgâlâskielân)
- ↑ Valkama, Jari: Säpligoppuu – Surnia ulula Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 31.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Čujottum 7.10.2021 (suomâkielân)
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 Luontoportti Čujottum 7.10.2021 (suomâkielân)
- ↑ Suomen lintuatlas Čujottum 7.10.2021 (suomâkielân)