Reima Pietilä
Frans Reima Ilmari Pietilä (25. porgemáánu 1923 Turku, Suomâ – 26. porgemáánu 1993 Helsig, Suomâ) lâi syemmilâš arkkiteht já professor.
Eellim mute
Frans Reima Ilmari Pietilä šoodâi porgemáánu 25. peeivi 1923 Tuurkust. Suu eeči lâi Frans Viktor Pietilä já suu enni Ida Maria Lehtinen.[1] Taaidâr Tuulikki Pietilä lâi Reima Pietilä uábbi.
Ive 1946 Reima Pietilä čaalij pajeuáppen.[1] Sun luvâškuođij arkkitehtuur Teknisii ollâškoovlâst. Škoovlâ lasseen Pietilä poorgâi ive 1947 Ilmari Niemeläisii toimâttuvvâst. Iivij 1948–1949 sun poorgâi Einari Teräsvirta toimâttuvvâst já Ragnar Ypyä toimâttuvvâst, mon tiet sun lâi mestâ 30-ihásâš, ko sun valmâštui arkkitehtin ive 1953 Teknisii ollâškoovlâst.
Karrieer mute
Ive 1957 Reima Pietilä vuáđudij jiejâs arkkitehttoimâttuv.[2] Ive 1960 Raili Paatelainen sirdâšui porgâđ toimâttâhân.[2] Forgâ tastmaŋa toimâttuv nommâ muttui, já uđđâ nommân šoodâi Arkkitehtitoimisto Reima Pietilä - Raili Paatelainen.[2]
Reima já Raili Pietilä naajáin ive 1963, mut eidu ive 1975 toimâttuv nommân šoodâi Arkkitehtitoimisto Raili & Reima Pietilä.[2][3]
Iivij 1973–1979 Pietilä lâi arkkitehtuur professorin Oulu ollâopâttuvvâst.
Koveh vuávámpargoin mute
-
-
-
Hervanta kirkko Tamperest -
-
-
.jpg)
Käldeeh mute
 |
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Reima Pietilä. |
- ↑ 1,0 1,1 Pietilä, Reima Frans Ilmari. Kuka kukin on 1978. Čujottum 3.10.2021 (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Keinänen, Timo: Pietilä, Reima (1923 - 1993) Kansallisbiografia. 16.9.1997. Čujottum 3.10.2021. (suomâkielân)
- ↑ Raili Pietilä. Arkkitehtuurmuseo. Čujottum 3.10.2021 (eŋgâlâskielân)