Pirttikylä
Pirttikylä (ruotâkielân Pörtom) lii oovdiš kieldâ Suomâst, Pohjanmaa eennâmkoddeest. Tot lohtui Närpiön ive 1973 aalgâst (Pirttikylä taveuásih lahtojii Maalahtin ive 1975). Ive 1972 loopâst Pirttikyläst assii 1 783 olmožid.[1] Ive 1972 aalgâst kieldâ vijđodâh lâi 220,3 km² (tuše eennâm).[2] Pirttikylä naaburkieldah lijjii Jurva, Korsnäs, Maalahti, Petolahti, Teuva já Ylimarkku.
| Pirttikylä Oovdiš kieldâ |
|
|---|---|
 Pirttikylä kirkko |
|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkodde | Pohjanmaa |
| Tááláš kieldâ | Närpiö, Maalahti |
| Lopâttum | 1973 |
| Ässeeloho | 1 783[1] (31.12.1972) |
Kieldâlahtem mute
Uđđâivemáánu 1. peeivi 1973 Pirttikylä já Ylimarkku lahtojii Närpiön. Ive 1975 Pirttikylä taveuásih lahtojii Maalahtin.
Viehâdâh mute
Ässeeloho mute
Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.[3]
Ive 1960 92,7 % Pirttikylä ässein sarnuu ruotâkielâ eenikiellân.[4]
Čuákkipääihih mute
Ive 1970 tiäđui mield Pirttikyläst lijjii kyehti čuákkipääihi: Pirttikylä markkân (440 ässed) já Närvijoki (ohtsis 548 ässed, kiäin 28 Pirttikylä peln). Stuárráámus uási Närvijoki čuákkipääihist lâi Jurva peln.[5]
Siijdah mute
Ahlholm, Berga (Bruksbacken), Brännskogen, Dalbacken, Elgmossa, Hag, Högbacka, Korpbäcken, Laplom, Mattlars, Nordbäck, Norrback, Nuolijärvi (Nojärv), Pilkbacken, Piparsidan, Pirttikylä markkân (Pörtom kyrkoby), Pörtbäcken, Sarne, Sidbäck, Sommarback, Stubbhagen, Svarvarbacken, Södrabyn, Taali (Johannesdal), Velkmossen, Västerskogen já Östrabyn.
Käldeeh mute
- ↑ 1,0 1,1 Väestönmuutokset 1972 (PDF) (s. 34–35) Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 17.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1973 1974. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 17.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 17.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ Avain omaan maahan – tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 151. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsig
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsig: Suomâ statistiikkuávdáš, 1976. Tyeje nettiversio (čujottum 17.11.2022). (suomâkielân)
| ||||||||